D-vitamiini ja kalsiumReumalapsen tärkein ravintolisä on D-vitamiini ja tarvittaessa kalsium. Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat kala, kananmuna, margariinit ja nestemäiset maitotuotteet. 2–18-vuotiaille suositellaan ympärivuotisesti D-vitamiinilisää 7,5 mikrogrammaa (µg) päivässä. Kortisonihoidon aikana D-vitamiinilisää käytetään yleensä 20 µg/vrk. Lastenreumaa sairastavilla lapsilla on kuvattu taipumusta mataliin D-vitamiinipitoisuuksiin. D-vitamiinin puutos on haitallista luustolle ja se voi olla yhteydessä myös sairauden aktiivisuuteen. Tutkimustulokset ovat vielä ristiriitaisia ja lisätutkimukset ovat tarpeen. D-vitamiinipitoisuus voidaan määrittää verikokeella ja tarvittaessa vastauksen perusteella tehdään annosmuutoksia. D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on 2–11-vuotiaille 50 µg/vrk ja yli 12-vuotiaille 100 µg/vrk. Nämä ovat moninkertaiset saantisuositukseen verrattuna. Parhaita kalsiumin lähteitä ovat nestemäiset maitotuotteet, kovat juustot sekä kalsiumrikastetut tuotteet. 1 dl nestemäisiä maitotuotteita tai viipale juustoa sisältää kalsiumia noin 100 mg. Kalsiumin suositeltava saanti lapsille ja nuorille on 600–900 mg/vrk. Kortisonihoidon aikana kalsiumia tulisi saada noin 1000–1500 mg/vrk. Tarvittaessa käytetään kalsiumlisää 500–1000 mg/vrk ravinnon kalsiummäärästä ja lapsen iästä riippuen. Liiallisesta kalsiuminsaannista ei kuitenkaan ole hyötyä ja se voi heikentää raudan imeytymistä. Muut vitamiinit ja kivennäisaineetMetotreksaattihoidon yhteydessä tarvitaan aina foolihappolisä. Hyviä foolihapon lähteitä ruokavaliossa ovat maksa, vihreät kasvikset, palkokasvit, hedelmät ja marjat. Antioksidantit (C- ja E-vitamiini, beetakaroteeni ja seleeni) tukevat elimistön puolustusjärjestelmää. Hyviä C-vitamiinin ja beetakaroteenin lähteitä ovat marjat, hedelmät ja kasvikset. E-vitamiinia saadaan kasviöljyistä, pähkinöistä ja täysjyväviljavalmisteista. Seleenin saantia turvaa maitotuotteiden, täysjyväviljan, kalan ja lihan käyttö. Ruoka on paras antioksidanttien lähde eikä erillisiä antioksidanttilisiä suositella. Kroonisen tulehduksen takia raudan, sinkin ja seleenin pitoisuudet veressä vähenevät, mutta kivennäisaineiden ylimäärästä ei ole hyötyä. Tarvittaessa reuman aktiivivaiheessa, mahdollisten ruokavaliorajoitusten tai huonon ruokahalun yhteydessä ruokavaliota voi täydentää lasten monivitamiini-kivennäisainevalmisteella. Kala ja kalaöljyvalmisteetKala sisältää pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja. Ne muuttavat tulehduksen ja kivun välittäjäaineiden syntyyn johtavaa aineenvaihduntaa ja suurina määrinä voivat lievittää reumakipua. Kala on hyvä proteiinin ja jodin lähde ja kalan rasva on muutenkin terveyttä edistävää. Tämän vuoksi kalaa kannattaa syödä 2–3 kertaa viikossa eri kalalajeja ja pyyntialueita vaihdellen. Omega-3-rasvahappoja saa runsaasti esimerkiksi lohesta, kirjolohesta, muikusta, makrillista, siiasta, silakasta ja tonnikalasta. Kalaöljyvalmiste ei korvaa kalasta saatuja muita ravintoaineita. Rypsiöljy sekä rypsiöljypohjaiset rasia- ja pullomargariinit sisältävät myös omega-3-rasvahappoja. MaitohappobakteeritMaitohappobakteerit muokkaavat suoliston bakteerikantaa edulliseen suuntaan. Aikuistutkimuksissa saatujen alustavien tutkimustulosten mukaan säännöllinen maitohappobakteerien käyttö saattaa vähentää nivelreuman oireita tai ehkäistä taudin aktivoitumista. Tutkimusnäyttö on vielä osaltaan puutteellista. Vaihtoehtona on käyttää maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita tai valmisteita. Myös kuitupitoinen ruoka vaikuttaa edullisesti suoliston mikrobiomiin. LuontaistuotteetLuontaistuotteiden yhteisvaikutuksia reumalääkkeiden kanssa ei ole tutkittu. Luontaistuotteet saatetaan mieltää turvallisemmiksi ja vähemmän haitallisiksi kuin lääkkeet. Jotkut niistä voivat kuitenkin rasittaa maksaa ja aiheuttaa jopa maksavaurion. Usein valmisteiden teho suhteessa kustannuksiin on hyvin kyseenalainen. Mikäli luontaistuotteita on käytössä, niistä on tärkeää mainita hoitavalle lääkärille. |