Astmahoidon ja lääkityksen tarkoituksena on turvata lapsen normaali kehitys ja kasvu, normaali keuhkojen kasvu ja toiminta, normaali rasituksen sieto ja mahdollisimman vähäinen oirelääkkeen tarve. Lääkityksessä pyritään ylläpitämään hyvä tasapaino pienimmällä mahdollisella lääkeannoksella ja vähimmillä mahdollisilla sivuvaikutuksilla. Hyvällä hoidolla astmaoireet saadaan usein lähes kokonaan häviämään.
Sisään hengitettävät eli inhaloitavat lääkkeet ovat tehokasta paikallishoitoa hengitysteihin. Lapsi tarvitsee kaksi astmalääkettä: ärtyneitä keuhkoputkia hoitavan lääkkeen säännölliseen päivittäiseen käyttöön ja keuhkoputkia avaavan lääkkeen tarvittaessa käytettäväksi. Astmalääkitys on joko päivittäistä ja ympärivuotista tai vain jaksoittaista, esimerkiksi siitepölyaikaan, infektioiden yhteydessä tai pakkaskausina.
Keuhkoputkia hoitava lääke rauhoittaa keuhkoputkien limakalvojen tulehdusta ja vähentää limaneritystä. Inhaloitavat kortisonit ovat tehokkain lääkitysmuoto.
Lapsilla käytetyt inhalaatiokortisonit hajoavat elimistössä nopeasti ja sivuvaikutukset ovat vähäisiä tai olemattomia tavallisilla hoitoannoksilla. Hoitavaa lääkettä otetaan säännöllisesti tavallisimmin aamulla ja illalla, mutta lääkitys voidaan sopia otettavaksi myös kerran päivässä. Lapsella tulee hoitavan lääkkeen lisäksi olla nopeavaikutteinen keuhkoputkia avaava lääke, jota käytetään astmaoireen hoitoon esimerkiksi rasituksessa tulevan hengenahdistuksen yhteydessä.
Jos tällä lääkityksellä ei päästä hyvään astman hoitotasapainoon, voidaan lääkitystä tehostaa joko pitkävaikutteisella keuhkoputkia avaavalla inhaloitavalla lääkkeellä tai tablettimuotoisella astmalääkkeellä (leukotrieenisalpaaja). Leukotrieenisalpaajalääkitys voi joskus olla myös inhalaatiokortisonin vaihtoehto lieväoireisen astman hoidossa.
Lääkevalmisteen valinta, käyttöajankohta ja hoidon pituus vaihtelevat potilaskohtaisesti, sillä lääkehoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.