Jos lapsella on arjen toimintakykyä rajoittavia motoriikan pulmia, hänelle voidaan järjestää tarpeen mukaan yksilöllistä fysioterapiaa.
Fysioterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jonka tavoitteena on tukea lasta liikkumaan ja toimimaan arjessa. Fysioterapian tavoitteet asetetaan yhdessä lapsen, tämän läheisten ja terapeutin kesken. Fysioterapeutin tehtävänä on auttaa löytämään uusia lasta tukevia toimintatapoja. Lapsen kuntoutumisen kannalta on olennaista, että koko lapsen lähipiiri – perhe ja päiväkoti tai koulu – sitoutuvat tavoitteisiin, koska varsinainen harjoittelu ja taitojen omaksuminen tapahtuvat arjessa toimimalla. Imeväisikäisten ja vauvojen kohdalla fysioterapeutti arvioi iänmukaista kokonaiskehitystä. Fysioterapia voi toteutua kunnallisen tai yksityisen fysioterapeutin toteuttamana.
Fysioterapeutin vastaanotolla havainnoidaan
- kontaktia: katseen kohdistaminen ja katseella seuraaminen, hymy, ääntely
- keskilinjan hallintaa eri alkuasennoissa: käsien tuominen keskilinjaan ja liikkeiden symmetria selinmakuulla
- pään ja asennon hallintaa eri asennoissa painovoimaa vastaan: pään kannattelu vatsamakuulla.
- käsien käyttöä: tarttuminen leluun kummallakin kädellä ja lelun vaihtaminen kädestä toiseen, itsenäinen liikkuminen, painonsiirrot, kääntyminen, ryömiminen, konttaaminen, seisomaannousu ja kävely
- lihasjänteyttä ja nivelten liikkuvuutta: pehmeä jänteys (usein hieman verkkainen liikkumisen kehitys), kohonnut jänteys (ojennustaipumus; vauvan taipumus vetää itseään "kaarelle").
Leikki- ja kouluikäisten lasten kohdalla fysioterapeutti arvioi karkeamotorisia taitoja. Näitä ovat esimerkiksi kävely ja juoksu eri suuntiin, erilaiset hypyt, pallon potkiminen ja heittäminen, laskeutuminen kyykkyyn ja nouseminen varpaille. Lisäksi arvioidaan lihasvoimia ja nivelten liikkuvuutta, kehon hahmotusta ja koordinaatiota sekä tasapainoa.
Leikki-ikäisiä ja koululaisia fysioterapeutti arvioi, jos arjen liikkumisessa on pulmia, taidot jäävät ikätasosta tai jos lapsi ei pärjää ikäistensä kanssa esimerkiksi pihaleikeissä.