Diabetesta sairastavan lapsen ja nuoren hoidon seuranta sairaalassa

Lapsen ja nuoren diabeteksen hoitoa seurataan pääasiassa lastentautien poliklinikalla. Aluksi tapaamisia on tiheästi, mutta jatkossa perhe käy keskimäärin kolmen kuukauden välein vastaanotolla, tarvittaessa tiheämminkin. Hoidon ohjauksen tavoitteena on opettaa perhe itse säätämään insuliini­annoksia glukoosiseurannan ja syötyjen hiilihydraattien mukaan eri tilanteissa, esimerkiksi liikunnan aikana.

Poliklinikkakäynneillä seurataan lapsen ja nuoren kasvua, yleistä terveyden­tilaa ja tarkistetaan ihon kunto insuliinin pistosalueilla. Yhdessä perheen kanssa käydään läpi kotiseurannan tulokset ja sensoroinnista saadut glukoosikäyrät. Käyristä tarkastellaan glukoosin vaihteluväliä sekä aikaa, jonka glukoositaso on tavoitealueella. Ajasta tavoitealueella käytetään myös englanninkielistä termiä ”time in range, TIR”.

Tyypin 1 diabeteksen glukoositason tavoite on 3.9–10.0 mmol/l. Hoidon tavoitteena on, että yli 70 % ajasta diabeetikon glukoositason tulisi olla tavoitealueella, ja vain alle 4 % saisi olla hypoglykemioita eli alle 3.9 mmol/l glukoosiarvoja. Huolestuttavan korkeita glukoosiarvoja (yli 13.9 mmol/l) saisi olla enintään 5 % ajasta.

Vastaanotolla mitataan myös pitkän aikavälin glukoositasoa kuvastava glyko­hemoglobiiniarvo (HbA1c). Sen tavoite on alle 53 mmol/mol ilman toistuvia liian matalia glukoositasoja.

Vastaanotolla arvioidaan, pitääkö insuliiniannoksia muuttaa ja keskustellaan, miten arki diabeteksen kanssa sujuu.

Lapsen ja nuoren diabeteksen hoidon seurannan tavoitteena on, että lapsi ja nuori kasvaa ja kehittyy normaalisti.

Vuosikokeet ja silmänpohjakuvaus diabeteshoidon aikana

Diabetesta sairastavalta lapselta ja nuorelta tutkitaan vuosittain verinäytteellä verenkuva, kilpirauhas- ja kolesteroliarvot, keliakiavasta-aineet, sekä C-peptidi, joka kertoo haiman jäljellä olevasta insuliini­tuotannosta. Vuosi­kontrolli­käynnin yhteydessä tehdään myös perusteellinen lääkärin­tarkastus, jonka yhteydessä mitataan myös verenpaine ja tutkitaan jalkojen kunto.

Kymmenen vuoden iästä lähtien seurataan vuosittain myös munuaisten toimintaa virtsa­näytteellä ja aloitetaan kahden vuoden välein tehtävät silmän­pohja­kuvaukset, jotta mahdolliset pienten verisuonten muutokset huomataan ajoissa.