Koko syöpähoidon ajan vältetään vierailuja nuhaisten tai muita infektio-oireita potevien henkilöiden luona. Samoin huolehditaan, ettei omaan kotiin tule oireisia henkilöitä vierailulle. Erityisesti vesirokko, vyöruusu, herpes ja tuhkarokko ovat syöpäsairaalle vaarallisia. Jos lähipiirissä sairastutaan näihin tauteihin, on varauduttava erityistoimenpiteisiin.
Tarttuvien tautien ehkäisy lapsen ja nuoren syöpähoitojen aikana
Jos lähipiirissä joku sairastaa tarttuvaa tautia, käsihygienian merkitys korostuu entisestään. Sairastunut henkilö pyritään pitämään poissa lähikontaktista syöpää sairastavan lapsen ja nuoren kanssa.
Varicella-zostervirus (VZ) voi aiheuttaa vesirokon tai vyöruusun. Vesirokkoon sairastuminen pyritään estämään syöpähoidon aikana.
Virus tarttuu herkästi sekä pisara- että kosketustartuntana. Jos potilas on ollut tekemisissä vesirokkoa sairastavan kanssa, eikä hän ole itse sairastanut tautia, hänen tulee saada ennaltaehkäisevä lääkitys (valasikloviiri) vesirokkoa vastaan. Yleensä tauti saadaan näin ehkäistyksi.
Jos sisarus, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, on ollut vesirokkokontaktissa, on syöpää sairastava lapsi pidettävä erillään tästä sisaruksesta. Paras ratkaisu olisi, jos sisarus voisi mennä esimerkiksi sukulaisten luokse taudin itämisajaksi.
Itämisaika on noin kaksi viikkoa, mutta tartuntatavasta johtuen lasten on oltava erillään siten, että eristys toteutuu päivinä 9–24 mahdollisesta tartunta-ajankohdasta. Jos terve sisarus sairastuu vesirokkoon, on eristyksen jatkuttava niin kauan, että lapsen kaikki rakkulat ovat täysin kuivuneet eli yleensä noin 10 vuorokautta ensimmäisten rakkuloiden ilmestymisestä.
Vesirokkorokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia, jotka saattavat aiheuttaa terveellä lapsella paikallisen rokkoihottuman. Syöpähoidossa olevan lapsen tai nuoren tulee välttää kosketusta rokoteviruksen aiheuttamaan ihottumaan, mutta rokotevirus ei leviä pisaratartuntana varsinaisen vesirokkoviruksen tapaan. Siksi syöpäpotilaan perheenjäsenten ja muiden läheisten (esimerkiksi luokkatovereiden) rokottaminen on turvallista. Sisarukset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, suositellaan rokottamaan tautia vastaan mahdollisimman pian sisaruksen syöpädiagnoosin jälkeen.
Vyöruusun aiheuttaa sama virus kuin vesirokon. Edellä mainitut vesirokkoa koskevat hoito-ohjeet pätevät myös vyöruusuun.
Vyöruusuun voi sairastua vain sellainen henkilö, joka on aiemmin sairastanut vesirokon. Vesirokkovirus jää vesirokkoon sairastuneen elimistöön ja aktivoituu myöhemmin vyöruusuna, kun vastustuskyky on heikentynyt.
Lapselle tai nuorelle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, vyöruusukontaktista seuraa yleensä vesirokko.
Herpesvirusinfektio tunnetaan yskänrokkona. Herpes simplex -virus (HSV) aiheuttaa rakkulaista ihottumaa ja nielu- ja ruokatorvitulehdusta, jonka merkkinä potilaalla esiintyy kipua ja nielemisvaikeuksia.
Jos lapsi tai nuori ei ole ennen syöpähoitoja sairastanut yskänrokkoa, ja hän saa tartunnan, oireet voivat tulla varsin voimakkaina. Herpesinfektio on hoidettavissa lääkkein.
Jos syöpää sairastavan omaisella on yskänrokko, on suusuojus riittävä suoja ehkäisemään tartunnan, sillä herpesvirus ei tartu helposti. Halauksia ja suukotteluja on kuitenkin ehdottomasti vältettävä ja käsihygieniasta pidettävä hyvää huolta.
Tuhkarokko on harvinainen tauti Suomessa, koska lähes kaikki lapset on rokotettu tautia vastaan.
Jos kuitenkin rokottamaton syöpää sairastava lapsi tai nuori on tekemisissä tuhkarokkoa sairastavan ihmisen kanssa, tulee hänen saada heti suojaava vasta-ainehoito.
Vesirokko
Varicella-zostervirus (VZ) voi aiheuttaa vesirokon tai vyöruusun. Vesirokkoon sairastuminen pyritään estämään syöpähoidon aikana.
Virus tarttuu herkästi sekä pisara- että kosketustartuntana. Jos potilas on ollut tekemisissä vesirokkoa sairastavan kanssa, eikä hän ole itse sairastanut tautia, hänen tulee saada ennaltaehkäisevä lääkitys (valasikloviiri) vesirokkoa vastaan. Yleensä tauti saadaan näin ehkäistyksi.
Jos sisarus, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, on ollut vesirokkokontaktissa, on syöpää sairastava lapsi pidettävä erillään tästä sisaruksesta. Paras ratkaisu olisi, jos sisarus voisi mennä esimerkiksi sukulaisten luokse taudin itämisajaksi.
Itämisaika on noin kaksi viikkoa, mutta tartuntatavasta johtuen lasten on oltava erillään siten, että eristys toteutuu päivinä 9–24 mahdollisesta tartunta-ajankohdasta. Jos terve sisarus sairastuu vesirokkoon, on eristyksen jatkuttava niin kauan, että lapsen kaikki rakkulat ovat täysin kuivuneet eli yleensä noin 10 vuorokautta ensimmäisten rakkuloiden ilmestymisestä.
Vesirokkorokote sisältää eläviä, heikennettyjä viruksia, jotka saattavat aiheuttaa terveellä lapsella paikallisen rokkoihottuman. Syöpähoidossa olevan lapsen tai nuoren tulee välttää kosketusta rokoteviruksen aiheuttamaan ihottumaan, mutta rokotevirus ei leviä pisaratartuntana varsinaisen vesirokkoviruksen tapaan. Siksi syöpäpotilaan perheenjäsenten ja muiden läheisten (esimerkiksi luokkatovereiden) rokottaminen on turvallista. Sisarukset, jotka eivät ole sairastaneet vesirokkoa, suositellaan rokottamaan tautia vastaan mahdollisimman pian sisaruksen syöpädiagnoosin jälkeen.
Vyöruusu
Vyöruusun aiheuttaa sama virus kuin vesirokon. Edellä mainitut vesirokkoa koskevat hoito-ohjeet pätevät myös vyöruusuun.
Vyöruusuun voi sairastua vain sellainen henkilö, joka on aiemmin sairastanut vesirokon. Vesirokkovirus jää vesirokkoon sairastuneen elimistöön ja aktivoituu myöhemmin vyöruusuna, kun vastustuskyky on heikentynyt.
Lapselle tai nuorelle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa, vyöruusukontaktista seuraa yleensä vesirokko.
Herpesvirus
Herpesvirusinfektio tunnetaan yskänrokkona. Herpes simplex -virus (HSV) aiheuttaa rakkulaista ihottumaa ja nielu- ja ruokatorvitulehdusta, jonka merkkinä potilaalla esiintyy kipua ja nielemisvaikeuksia.
Jos lapsi tai nuori ei ole ennen syöpähoitoja sairastanut yskänrokkoa, ja hän saa tartunnan, oireet voivat tulla varsin voimakkaina. Herpesinfektio on hoidettavissa lääkkein.
Jos syöpää sairastavan omaisella on yskänrokko, on suusuojus riittävä suoja ehkäisemään tartunnan, sillä herpesvirus ei tartu helposti. Halauksia ja suukotteluja on kuitenkin ehdottomasti vältettävä ja käsihygieniasta pidettävä hyvää huolta.
Tuhkarokko
Tuhkarokko on harvinainen tauti Suomessa, koska lähes kaikki lapset on rokotettu tautia vastaan.
Jos kuitenkin rokottamaton syöpää sairastava lapsi tai nuori on tekemisissä tuhkarokkoa sairastavan ihmisen kanssa, tulee hänen saada heti suojaava vasta-ainehoito.
Tarkistettu 26.10.2022