Periytyvissä trombosytopenioissa vuototaipumusta ja trombosytopeniaa esiintyy lapsuudesta saakka. Verihiutaleiden tuotannon vähyyden lisäksi periytyviin trombosytopenioihin voi liittyä myös trombosyyttien toimintahäiriö. Periytyvien trombosytopenioiden diagnostiikka vaatii erikoislaboratorioiden palveluja.
Esimerkiksi verihiutaleiden kokoon ja potilaan muihin löydöksiin sekä periytymistapaan perustuvaa tutkimusta on aiemmin käytetty ohjenuorana taudin toteamisessa. Geenitiedon nopea lisääntyminen on viime aikoina olennaisesti tarkentanut perinnöllisten trombosyyttiongelmien luokittelua. Geenidiagnostiikalla pystytään erottelemaan jo yli 20 perinnöllistä trombosyyttihäiriötä, mutta edelleen merkittävä osa selkeästi perinnölliseltä vaikuttavista tiloista jää vaille tarkkaa diagnoosia.
Perinnöllisissä trombosytopenioissa vuoto-ongelmat ovat yleensä vähäisiä. Kuitenkin on syytä välttää verihiutaleiden toimintaa heikentäviä lääkkeitä, kuten tulehduskipulääkkeitä. Oireenmukaiseksi hoidoksi vuotohäiriöön voidaan käyttää traneksaamihappoa. Trombosyyttisiirtoja tarvitaan ennen kirurgisia toimenpiteitä ja merkittävissä vuodoissa.
Osaan perinnöllisistä trombosytopenioista liittyy riski laajemman luuytimen toiminnan häiriön eli luuydinhypoplasian, Myelodysplastinen oireyhtymän eli MDS:n tai akuutin leukemian kehittymiselle.