Valmistautuminen lapsen kanssa ennen sairaalaan menoa

Sairaalaan meneminen sekä erilaiset tutkimukset ja toimenpiteet ovat lapselle jännittäviä tapahtumia. Siksi on tärkeää valmistaa lasta sairaalaan menoa sekä tutkimuksia ja toimenpiteitä varten.

Lapselle on hyvä kertoa rehellisesti, miksi sairaalaan ollaan menossa ja mitä siellä tulee tapahtumaan. Kertoessa kannattaa käyttää tuttuja sanoja ja pyrkiä mahdollisimman yksinkertaisiin selityksiin. Lapset, joille on etukäteen kerrottu sairaalaan menosta, tutkimuksista ja toimenpiteistä, kokevat vähemmän pelkoa, jännitystä ja stressiä. Tämä edistää lapsen toipumista ja luottamuksen säilymistä niin vanhempiin kuin hoitohenkilökuntaankin ja helpottaa tutkimusten ja toimenpiteiden tekemistä.

Lapselta voi kysellä hänen ajatuksiaan aiemmista kokemuksista neuvolasta, lääkärikäynneistä tai aiemmista sairaalakokemuksista. Onko niistä jäänyt mieleen asioita, jotka kiinnostavat, pelottavat tai muuten vaan mietityttävät? Lasta voi huolestuttaa asiat, joita aikuinen ei tule edes ajatelleeksi – Onko sairaalaan joutuminen rangaistus? Loppuuko veri, kun sitä otetaan näyteputkiin? Kuolenko minä, kun mummikin kuoli sairaalassa? Lasta kannattaa kuunnella tarkalla korvalla, rohkaista häntä tunteiden esille tuomiseen ja kannustaa esittämään kaikenlaisia mieleen tulevia kysymyksiä.

On luonnollista, että lapselle tehtävät toimenpiteet ja sairaalaan meno voivat jännittää koko perhettä. Vanhemmat saattavat tuntea itsensä avuttomiksi, olla huolissaan ja jopa peloissaan saatuaan tiedon sairaalaan menosta. Lapset aistivat herkästi vanhempiensa tunteet, vaikka niitä ei näytettäisikään. Siksi on tärkeää, että tulevaa tapahtumaa käsitellään yhdessä. Lapsen sopeutumista helpottaa, jos vanhemmat suhtautuvat myönteisesti sairaalaan menoon.

 
 

Katso videolta, kuinka lapselle voi kertoa tulevasta sairaalakäynnistä ja sairaalahoidosta.

Esimerkkejä siitä, miten lapsen jännitystä ja pelkoa voi helpottaa ennen sairaalaan menoa

  • Kerro lapsellesi, miksi sairaalaan ollaan menossa ja mitä hänelle siellä tapahtuu. Käytä tuttuja sanoja, jotka hän ymmärtää. Pyri mahdollisimman konkreettisiin ja yksinkertaisiin selityksiin: mitä tehdään, miten, miksi, miltä tuntuu tai miltä voi tuntua.
  • Kerro kuinka kauan sairaalassaolo arviolta kestää ja kuinka sinä tai joku muu perheenjäsen voi olla hänen seuranaan.
  • Anna myönteinen kuva sairaalasta. Kerro, että hoitajat ja lääkärit auttavat ja hoitavat eikä kukaan tahallaan satuta lasta. Varmista, ettei lapsi kuvittele sairaalaan joutumisen olevan rangaistus jostakin.
  • Rohkaise lastasi tekemään kysymyksiä ja vastaa niihin rehellisesti. Näin säilytät lapsesi luottamuksen. Anna tilaa lapsen tunteille ja pohdinnoille. Jos et osaa vastata lapsen kysymykseen, lupaa, että otatte yhdessä selvää asiasta, kun tulette sairaalaan. Älä lupaa asioita, joiden toteutumisesta et voi olla varma.
  • Kerro rehellisesti, jos tiedossa on mahdollisesti kipua tai epämukavalta tuntuvia toimenpiteitä. Ikäviinkin asioihin on hyvä valmistautua etukäteen. Älä lupaa lapsellesi kivuttomuutta, vaan kerro, että kipua voidaan lievittää monin keinoin.
  • Pakatkaa lapsen kanssa yhdessä sairaalaan mukaan muutamia tärkeitä tavaroita, oma nukke, nalle tai muu tuttu ja turvallinen lelu.
  • Sairaalasta kertovat lastenkirjat tekevät sairaalaa lapselle tutummaksi ja vähemmän pelottavaksi. Lukekaa niitä yhdessä. Kirjavaihtoehtoja esitelty alempana.

Eri ikäkausina huomioitavaa

Kun lasta valmistetaan sairaalahoitoon, on tärkeää ottaa huomioon lapsen iän lisäksi hänen kehitystasonsa ja aiemmat kokemukset. Vanhempi tai muu läheinen aikuinen tietää usein parhaiten, millä tavoin lapselle kannattaa kertoa sairaalaan liittyvistä asioista. Keskeistä on havainnoida, millä tavalla lapsi kerrottuun reagoi, jotta voidaan keskittyä niihin asioihin ja kysymyksiin, jotka lapsen mieltä askarruttavat.

Lue myös hoitotoimenpiteisiin tutustumisesta leikin avulla.

Vauvat (0~8 kk)

Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää. Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla hänelle avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Vauva voi kuitenkin ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa.

Taaperot (8 kk~2-vuotiaat)

Pienet vauvatkin aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla vauvallesi sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan. Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Vauva vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa. Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nallen tai nuken avulla.

Leikki-ikäiset (3~6-vuotiaat)

Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa. Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan tuloa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on myös vilkas ja hänellä voi olla lisäksi pelottavia mielikuvia sairaalasta. Kerro joitakin päiviä etukäteen, miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti esimerkiksi leikin avulla, mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet ja sairaala-aiheiset lastenkirjat. Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä.

Kouluikäiset (7~11-vuotiaat)

Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut taitojensa menettämisestä (esimerkiksi leikkauksen seurauksena) sekä erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna (esimerkiksi kipsi, muutokset ulkonäössä). Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja erilaisille tunteille.

Nuoret

Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään. Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele nuoren kanssa ja kysy, millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan.

Aiheeseen liittyviä kirjoja

Sairaalaan menoon voi valmistautua myös sairaala-aiheisten ja kehon toiminnasta kertovien lastenkirjojen avulla. Alla muutama suositus. Myös omasta lähikirjastosta kannattaa kysyä kirjavinkkejä.

Sairaala-aiheiset kirjat:

Bourgeios & Clark; Franklin sairaalassa, Tammi

Havukainen & Toivonen; Veera lääkärissä, Otava

Regan; Vilkas sairaala, Parragon Books (luukkukirja)

Rytty Osmo suom; Lääkärin päivä, Karisto (luukkukirja)

Scarry; Pekka ja Pupu lääkärissä, Tammi

Schnaider Liane; Laura lääkärissä, Kolibri

Wolde Gunilla; Teemu käy lääkärissä, Tammi

Stenberg Birgitta; Perttu sairaalassa, Kustannus-Mäkelä Oy

Tietoa kehosta:

Rice Melanie ja Chris; Kirja minusta, WSOY

Colombo, Luann; Ihmiskehon ihmeet, Tammi

Parker, Steve; Ihmisen ihmeellinen keho, Parragon

Edellinen sivuSeuraava sivu

Lapset; valmistautuminen; sairaanhoito; Lastentalo

Kyllä

Päivitetty  8.1.2019