• Kerro lapsellesi, miksi sairaalaan ollaan menossa ja mitä hänelle siellä tapahtuu. Käytä tuttuja sanoja, jotka hän ymmärtää. Pyri mahdollisimman konkreettisiin ja yksinkertaisiin selityksiin: mitä tehdään, miten, miksi, miltä tuntuu tai miltä voi tuntua.
• Kerro kuinka kauan sairaalassaolo arviolta kestää ja kuinka sinä tai joku muu perheenjäsen voi olla hänen seuranaan.
• Anna myönteinen kuva sairaalasta. Kerro, että hoitajat ja lääkärit auttavat ja hoitavat eikä kukaan tahallaan satuta lasta. Varmista, ettei lapsi kuvittele sairaalaan joutumisen olevan rangaistus jostakin.
• Rohkaise lastasi tekemään kysymyksiä ja vastaa niihin rehellisesti. Näin säilytät lapsesi luottamuksen. Anna tilaa lapsen tunteille ja pohdinnoille. Jos et osaa vastata lapsen kysymykseen, lupaa, että otatte yhdessä selvää asiasta, kun tulette sairaalaan. Älä lupaa asioita, joiden toteutumisesta et voi olla varma.
• Kerro rehellisesti, jos tiedossa on mahdollisesti kipua tai epämukavalta tuntuvia toimenpiteitä. Ikäviinkin asioihin on hyvä valmistautua etukäteen. Älä lupaa lapsellesi kivuttomuutta, vaan kerro, että kipua voidaan lievittää monin keinoin.
• Pakatkaa lapsen kanssa yhdessä sairaalaan mukaan muutamia tärkeitä tavaroita, oma nukke, nalle tai muu tuttu ja turvallinen lelu.
• Sairaalasta kertovat lastenkirjat tekevät sairaalaa lapselle tutummaksi ja vähemmän pelottavaksi. Lukekaa niitä yhdessä. Kirjavaihtoehtoja esitelty alempana.

Kun lasta valmistetaan sairaalahoitoon, on tärkeää ottaa huomioon lapsen iän lisäksi hänen kehitystasonsa ja aiemmat kokemukset. Vanhempi tai muu läheinen aikuinen tietää usein parhaiten, millä tavoin lapselle kannattaa kertoa sairaalaan liittyvistä asioista. Keskeistä on havainnoida, millä tavalla lapsi kerrottuun reagoi, jotta voidaan keskittyä niihin asioihin ja kysymyksiin, jotka lapsen mieltä askarruttavat.

Lue myös hoitotoimenpiteisiin tutustumisesta leikin avulla.

Vauvat (0~8 kk)

Läheinen vuorovaikutus vanhemman kanssa on vauvan kehitykselle tärkeää. Vauva tarvitsee sairaalassa vanhempiaan lähelleen. Hän pystyy kuitenkin ottamaan vastaan hoivaa ja lohdutusta myös muilta ihmisiltä. Hoitajat voivat olla hänelle avuksi, kun vanhemmat eivät ole paikalla. Vauva voi kuitenkin ilmaista vanhemmilleen ikäväänsä kiukuttelemalla tai torjumalla. Hän tarvitsee silloin erityisen paljon läheisyyttä ja hoivaa.

Taaperot (8 kk~2-vuotiaat)

Pienet vauvatkin aistivat vanhempiensa tunteet. Juttelemalla vauvallesi sairaalaan menosta valmistaudutte yhdessä tulevaan tapahtumaan. Tämän ikäiselle ero vanhemmista on usein vaikeaa. Vauva vierastaa uusia ihmisiä ja paikkoja. On tärkeää kertoa hoitajille, miten lapsi yleensä käyttäytyy ja millä tavalla häntä voi lohduttaa. Jo alle 2-vuotiaan lapsen kanssa on hyvä leikkiä kotona sairaalaan tuloa ja siellä oloa esimerkiksi nallen tai nuken avulla.

Leikki-ikäiset (3~6-vuotiaat)

Leikki-ikäisille on parasta kertoa asiasta muutamaa päivää ennen sairaalaan tuloa. Lapsen saattaa olla vaikea hyväksyä sairaalaan tuloa. Leikki-ikäisen mielikuvitus on myös vilkas ja hänellä voi olla lisäksi pelottavia mielikuvia sairaalasta. Kerro joitakin päiviä etukäteen, miksi sairaalaan täytyy mennä. Kerro yksinkertaisesti esimerkiksi leikin avulla, mitä siellä tehdään. Hyviä apuvälineitä ovat nuket, lääkärileikkivälineet ja sairaala-aiheiset lastenkirjat. Anna lapsen ilmaista tunteitaan ja ajatuksiaan ja keskustele niistä hänen kanssaan. Asioiden kertaamisesta on lapselle hyötyä.

Kouluikäiset (7~11-vuotiaat)

Kouluikäinen lapsi ymmärtää enemmän sairaalaan menon syistä. Hän saattaa olla huolestunut taitojensa menettämisestä (esimerkiksi leikkauksen seurauksena) sekä erilaisuudesta ikätovereihinsa verrattuna (esimerkiksi kipsi, muutokset ulkonäössä). Kouluikäiset lapset tarvitsevat enemmän aikaa asian käsittelemiseen. Kerro noin viikkoa paria ennen, miksi sairaalaan mennään ja mitä sairaalassa tapahtuu. Anna aikaa keskustelulle, kysymyksille, leikille ja erilaisille tunteille.

Nuoret

Jo 12-vuotias ymmärtää suhteellisen paljon omasta kehosta ja sen toiminnasta. Nuoren tulisi saada vaikuttaa hoitoaan koskeviin päätöksiin ja hänen tulisi saada tieto sairaalahoidosta heti, kun asiasta päätetään. Moni nuori haluaa olla itsenäinen, mutta sairastumisen yhteydessä hän saattaa tarvita paljonkin tukea. Keskustele nuoren kanssa ja kysy, millaista apua ja tukea hän toivoo sairaalassaoloaikanaan. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja rohkaise häntä keskustelemaan myös kahden kesken hoitohenkilökunnan ja lääkärin kanssa asioista, jotka askarruttavat. Kysymyksiä voi kirjoittaa paperille muistia helpottamaan.

Sairaalaan menoon voi valmistautua myös sairaala-aiheisten ja kehon toiminnasta kertovien lastenkirjojen avulla. Alla muutama suositus. Myös omasta lähikirjastosta kannattaa kysyä kirjavinkkejä.

Sairaala-aiheiset kirjat:

Bourgeios & Clark; Franklin sairaalassa, Tammi
Havukainen & Toivonen; Veera lääkärissä, Otava
Regan; Vilkas sairaala, Parragon Books (luukkukirja)
Rytty Osmo suom; Lääkärin päivä, Karisto (luukkukirja)
Scarry; Pekka ja Pupu lääkärissä, Tammi
Schnaider Liane; Laura lääkärissä, Kolibri
Wolde Gunilla; Teemu käy lääkärissä, Tammi
Stenberg Birgitta; Perttu sairaalassa, Kustannus-Mäkelä Oy

Tietoa kehosta:

Rice Melanie ja Chris; Kirja minusta, WSOY
Colombo, Luann; Ihmiskehon ihmeet, Tammi
Parker, Steve; Ihmisen ihmeellinen keho, Parragon