Siirry sivun sisältöön

Kasvo- ja hammasvammat lapsella ja nuorella

Lapset ja nuoret saavat usein erilaisia kolhuja ja mustelmia kasvojen alueelle leikkimisen ja liikkumisen tiimellyksessä.

Kasvojen alueella mustelman ja turvotuksen kehittymistä voi vähentää kylmähauteella. Särkylääkkeitä voi käyttää lievittämään oireita. Turvallisin särkylääkevaihtoehto on parasetamoli ohjeen mukaisesti annosteltuna.

Tilanteita ja oireita, jolloin tulee ottaa yhteys hammaslääkäripäivystykseen

Jos lapsella tai nuorella on tapaturman jälkeen

  • hampaan irtoaminen tai selvä siirtyminen.

  • hampaan lohkeama tai hampaan vähäinen liikkuvuus. Hammaslääkärin arvio on tällöin hyvä tehdä 1–2 vuorokauden sisällä.

Tilanteita ja oireita, jolloin tulee ottaa yhteys lääkäripäivystykseen

Jos lapsella tai nuorella on tapaturman jälkeen

  • ihon pintaa syvemmälle ulottuva verta vuotava tai likainen ihohaava.

  • epäselvä tai voimakas vammamekanismi.

  • lapsella on aivotärähdysoireita. Lisätietoa Aivotärähdys lapsella tai nuorella -sivulla.

  • iso kasvojen alueen kuhmu eli ihonalainen verenpurkauma tai jos kasvojen luinen muoto näyttää muuttuneen.

  • kipua silmässä, näkee kaksoiskuvia tai jos hän ei suostu pitämään silmää auki.

Tilanteita ja oireita, jolloin tulee ottaa yhteys hammaslääkäri- tai lääkäripäivystykseen

Jos lapsella tai nuorella on tapaturman jälkeen

  • verta vuotava, likainen tai repaleinen suun limakalvon haava.

  • vaikeus avata suuta, kipu alaleuan liikkeissä tai hampaita yhteen purressa.

  • vaikea syödä tai jos syöminen tuottaa kipua.

Valtaosa kasvoihin kohdistuneista kolhuista on lapsilla pinnallisia pehmytkudosvammoja, jotka paranevat itsestään. Kasvojen syvät ihohaavat ja suun limakalvohaavat on hyvä puhdistaa mahdollisesta vierasesineistä, kuten hiekasta, päivystyksessä. Tarvittaessa ihohaava voidaan sulkea esimerkiksi ompelein.

Iso ja kivulias kasvojen alueen kuhmu tai kasvojen luiden epäsymmetria ovat myös aiheellista arvioida päivystyksessä.

Yleisin lasten kasvojen alueen kovakudosvamma on hammasvamma. Yleisimpiä lasten hammasvammoja ovat hampaiden lohkeamat ja hampaiden vähäiset siirtymiset. Nämä on hyvä tutkia tarkemmin hammaslääkärillä muutaman päivän kuluessa. Hampaan selvä siirtyminen tai kiertyminen tutkitaan kuitenkin saman päivän aikana päivystyksenä.

Kokonaan irronneita maitohampaita ei laiteta takaisin, sillä maitohampaan takaisin painaminen voi vaurioittaa maitohampaan tilalle puhkeavaa pysyvää hammasta. Toisaalta maitohammas irtoaa joka tapauksessa jossain vaiheessa lapsen kasvaessa.

Kokonaisena irronnut pysyvä hammas huuhdellaan kevyesti puhtaalla vedellä puhtaaksi näkyvästä liasta. Hammasta ei saa hangata tai rapsuttaa. Hammas painetaan tasaisella voimalla takaisin kuoppaansa. Takaisin oikealle paikalleen painettu hammas edellyttää hammaslääkärin päivystysarviota.

Jos hammasta ei saada painettua takaisin kuoppaansa tapahtumapaikalla, säilytetään hammas kosteana. Hammas pyritään saamaan paikoilleen mahdollisimman pian päivystävän hammaslääkärin toimesta. Irronnut hammas pitää säilyttää kosteana esimerkiksi mukissa maitoon tai veteen kokonaan upotettuna tai sen voi kääriä kevyesti kosteaan sideharsotaitokseen. Vanhemmilla lapsilla ja nuorilla hampaan voi säilyttää lapsen omassa suussa huulen sisäpuolella, jos ei ole riskiä, että lapsi nielee hampaan.

Lapsilla ja nuorilla hammasvammojen jälkeen yleisimmät kasvojen alueen luumurtumat todetaan nenäluun ja alaleukaluun alueilla.

Tyypillisiä nenämurtuman oireita ovat muun muassa nenän alueen turvotus, nenäverenvuoto, nenän vinous ja nenän tukkoisuuden tunne.

Alaleukamurtuma voi aiheuttaa kipua alaleuan liikkeissä, suunavauksessa ja syöminen voi olla hankalaa. Ylä- ja alahampaiden yhteen pureminen voi myös aiheuttaa kipua, pureminen voi tuntua oudolta tai murtumatilanteessa ylä- ja alahampaat eivät osu purressa kohdakkain.

Muut kasvoluiden murtumat ovat harvinaisempia, ja näitä todetaan usein vasta muiden tapaturmasta johtuvien vammojen tutkimusten ohessa. Päivystysarvio on tarpeen, jos kasvovammaan liittyy silmän liikekipua, kaksoiskuvien näkemistä tai lapsi ei suostu pitämään silmää auki.

Päivitetty 16.10.2024