Siirry sivun sisältöön
Terveyskylän talotOmapolkuTerveyskyläPRO
Terveyskylä.fi - Etusivulle
På svenska
LastentaloTietoa lasten sairauksistaAstma ja allergia lapsellaLasten ruoka-allergiatLapsen ruoka-allergia ja ravitsemus

Lapsen ruoka-allergia ja ravitsemus

Kiinteiden ruokien aloitusta suositellaan 4–6 kuukauden iästä lähtien. Ruoka-allergisen lapsen ruokavalion tulisi olla riittävä ja monipuolinen normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseksi.

Ruoka-allergisen lapsen ruokavaliosta saatetaan joutua jättämään pois merkittäviä oireita aiheuttava ruoka-aine tai ruoka-aineet. Muilta osin ruokavalion tulee olla lasten ravitsemussuositusten mukainen.

Tavoitteena on kaikissa vaiheissa turvata lapsen riittävä energian ja ravintoaineiden saanti sekä lapsen syömistaitojen ja makumaailman kehitys.

Kiinteiden ruokien maistelun voi aloittaa neljän kuukauden iästä lähtien.

Kuuden kuukauden ikäinen lapsi tarvitsee rintamaidon tai äidinmaidon korvikkeen lisäksi muita ravinnonlähteitä, joita ovat kasvikset, hedelmät ja marjat, viljat, lihat, kalat sekä kananmuna. Ruokavalikoima laajenee ja annoskoko kasvaa yksilölliseen tahtiin, kun kiinteitä ruokia tarjotaan 2–3 kertaa päivässä aloittaen 1–2 ruoka-aineella. Vaihdellen voi tarjota kotitekoisia puuroja ja soseita, sopivia sormiruokia sekä valmiita lastenruokia.

Alle yksivuotias maitoallerginen lapsi tarvitsee maitoallergiselle sopivaa äidinmaidonkorviketta, jos hän ei enää saa rintamaitoa.

Yksi vuotta täyttäneelle lapselle, jonka kasvu etenee normaalisti ja jolla on monipuolinen ruokavalikoima, voidaan maitokorvikkeen sijaan antaa kalsiumilla ja B2-vitamiinilla täydennettyä soija- tai kaurajuomaa vähintään 5 dl/vrk.

Jos lapsi ei käytä maitoa, on huolehdittava riittävästä energian, proteiinin, kalsiumin, B2- ja D-vitamiinin saannista.

Lapsen kasvaessa ravinnontarve muuttuu ja ruokavalion riittävyys tarkistetaan seurantakäynneillä. Jos ravinnon saanti mietityttää, auttaa ravitsemusterapeutti tilanteen arvioimisessa ja ruokavalion suunnittelussa.

Vehnäallergiselle lapselle eivät sovi gluteenipitoiset viljat, minkä vuoksi ruokavaliossa vältetään vehnää, spelttiä, ohraa ja ruista.

Vehnäallergiselle viljoista sopivat yleensä kaura, riisi, hirssi, tattari ja maissi.

Riittävän ravinnon saannin turvaamiseksi gluteenitonta ruokavaliota noudattavan lapsen perheen on hyvä käydä ravitsemusterapeutilla. Tärkeää tämä on erityisesti silloin, jos lapsi on allerginen myös muille ruuille kuten maidolle ja kananmunalle.

Aiheeseen liittyvää

Tarkistettu 28.2.2023

EdellinenLapsen laktoosi-intoleranssi ja keliakia
SeuraavaLapsen ruoka-allergia ja rokotukset