Siirry sivun sisältöön

Liikuntaan motivoituminen on joskus haastavaa

Liikkumaan lähteminen voi joskus tuntua vaikealta. Tällöin on hyvä pohtia, mikä siitä tekee niin vaikeaa ja mitä hyötyjä liikkumaan lähtemisestä on.

”Onko pakko lähteä ulos, haluan katsoa tämän sarjan loppuun”, lapsi valittaa sängyssä peiton alla. Kuulostaako tutulta? Ulkoilun sijaan makoilu voi joskus houkuttaa vanhempaa itseäänkin.

Onko ihminen luonteeltaan mukavuudenhaluinen vai miksi liikkumaan lähteminen tuntuu välillä vaikealta? Niin lapsi kuin aikuinenkin tarvitsee sekä liikuntaa että lepoa voidakseen hyvin, molempia sopivassa suhteessa.

Miten toimia, kun lasta ei huvita ulkoilla?

  • Pohdi yhdessä lapsen kanssa, miksi ei huvita lähteä ulos. Tunnistakaa toive mielihyvästä, esimerkiksi sohvalle läsähtämisestä tai suklaan syömisestä.

  • Kuuntele millaisia perusteluja lapsi esittää: on huono ilma, viltin alla on lämmintä, lempisarja on kesken ja niin edelleen.

  • Palauta mieleen, miksi on tärkeää liikkua usein ja säännöllisesti. Millaisiin tärkeisiin asioihin se elämässänne liittyy?

  • Kysy lapselta, millainen olo olisi sen jälkeen, kun kävisitte ulkona. Onko sen jälkeen vielä hyvää aikaa rentoutumiselle lempisarjan äärellä? Tuntuisiko se jopa paremmalta pienen ulkoiluhetken jälkeen?

  • Pohtikaa yhdessä, mitä valitsette. Mikä on viisasta? Millaista oloa erilaiset valinnat teille tuottavat?

Mitä useammin liikkeelle lähtee vastentahtoisista ajatuksista huolimatta, sitä helpommaksi se vähitellen tulee. Mielen vastalauseet alkavat saada yhä vähemmän huomiota, koska huomaa hyvän olon olevan sen arvoista.

Tarkistettu 9.6.2025