Hormonitoiminnan monimutkaisuudesta johtuen tarvitaan usein monta erilaista verikoetta, jotta tilanteesta saadaan kokonaiskuva. Joskus laboratoriokokeiden lisäksi tarvitaan poliklinikalla tehtäviä toimintakokeita.
Lapsen hormonitoiminnan tutkiminen laboratoriokokeilla
Lapsen hormonitoimintaa arvioidaan pääasiassa tavallisilla laboratoriokokeilla.
Hormonitoimintaa kuvaavat verikokeet:
Aivolisäkkeen erittämä TSH säätelee kilpirauhasen erittämän tyroksiinin (T4v) määrää elimistössä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4v laskee ja samanaikaisesti TSH nousee. Kilpirauhasen liikatoiminnassa käy päinvastoin. Harvinaisessa aivolisäkkeestä johtuvassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH on matala samanaikaisesti matalan T4v-pitoisuuden kanssa.
Aivolisäkkeen erittämä ACTH-hormoni säätelee kortisolin eritystä lisämunuaisen kuorikerrokselta.
Lisämunuaisesta johtuvassa vajaatoiminnassa ACTH-taso nousee ja kortisoli laskee.
Aivolisäkkeestä johtuvissa vajaatoimintatiloissa molemmat ovat yhtä aikaa matalia.
Lisämunuaisen liikatoiminta voi johtua aivolisäkkeestä, jolloin sekä ACTH ja kortisoli ovat korkeat ja tavanomainen kortisoli-arvon vuorokausivaihtelu puuttuu.
Lisämunuaisesta johtuvassa liikatoiminnassa ACTH on matala ja kortisoli korkea.
IGF-1 syntyy elimistössä kasvuhormonista ja se saa aikaan hormonin kasvuvaikutukset. Suora kasvuhormonimääritys verestä on vain hyvin harvoin tarpeen. IGF-1 on matala kasvuhormonivajeessa. Sen määritys auttaa kasvuhormoniannoksen säätämisessä oikein. Korkeita arvoja todetaan harvinaisessa akromegaliassa, jossa kasvuhormonia erittyy liikaa kasvaimen vuoksi.
FSH- ja LH-hormonit erittyvät aivolisäkkeestä ja säätelevät pojilla kivesten ja tytöillä munasarjojen toimintaa. Ne osallistuvat murrosiän käynnistymiseen ja ylläpitävät sen kehitystä.
LH stimuloi pojilla kiveksen Leydigin solujen testosteronituotantoa. Tytöillä se säätelee munasarjoissa ovulaation ajankohtaa ja keltarauhasen toimintaa kuukautiskierron aikana.
FSH stimuloi pojilla kivesten Sertolin solujen siittiötuotantoa. Tytöillä se stimuloi munasarjoissa estrogeenieritystä ja munarakkulan kasvua.
LH- ja FSH-arvot ovat matalat ennen murrosikää ja harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa. Arvot ovat korkeita kivesten tai munasarjojen vauriossa tai vajaatoiminnassa.
Testosteroni on pääosin kivesten tuottama miessukuhormoni. Se saa aikaan murrosiässä miestyyppiset muutokset eli peniksen kasvun ja erilaistumisen, lihaksiston ja luuston vahvistumisen, karvoituksen lisääntymisen, hien hajun sekä ihon rasvoittumisen. Lisäksi testosteroni osallistuu kasvupyrähdyksen ajoittumiseen ja peniksen kasvuun murrosiän aikana.
Matalia arvoja todetaan kivesten vaurioissa tai vajaatoiminnassa. Harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa testosteronieritys voi puuttua kokonaan.
Tytöillä pieniä määriä testosteronia erittyy lisämunuaisen kuorelta ja munasarjoista. Munasarjojen aiheuttamassa hyperandrogenismissa testosteronitaso on koholla.
Estradioli syntyy pääosin munasarjoissa murrosiän alettua. Estradioli on tärkein elimistön naissukuhormoneista. Estradiolipitoisuus vaihtelee kuukautiskierron mukaan. Kierron alussa pitoisuus on matala. Huippupitoisuus on juuri ennen ovulaatiota, jonka jälkeen pitoisuus laskee.
Estradiolin pitoisuus on matala munasarjojen vaurioissa tai vajaatoiminnassa. Harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa estradiolieritys voi puuttua kokonaan.
Inhibiini-B:tä käytetään pääasiassa pojilla kivesvaurioiden, kivesten vajaatoiminnan,synnynnäisen kivespuutoksen, infertiliteetin eli hedelmättömyyden tai murrosiän häiriöiden selvittelyssä.
17-hydroksiprogesteroni on lisämunuaisen hormonituotannon välituote, jota alkaa kertyä elimistöön, jos 21-hydroksylaasi-entsyymi puuttuu. Määritys tehdään, kun epäillään harvinaista synnynnäistä lisämunuaisen liikakasvua, jossa arvo on korkea.
DHEAS-hormoni on lisämunuaisen normaalisti erittämä heikko miessukuhormoni, jonka erittymistä ACTH säätelee kortisolin tavoin. DHEAS-arvon nousu kertoo lapsilla lisämunuaiskuoren aktivoitumisesta, jota kutsutaan adrenarkeksi. Lue lisää adrenarkesta:
DHEAS määritetään, kun lääkärin tutkimuksissa todetaan miessukuhormonialtistukseen sopivia piirteitä tai epäillään lisämunuaisen sairauksia.
Prolaktiini on aivolisäkkeen tuottama hormoni. Se vaikuttaa rintarauhasten kehittymiseen ja maidon eritykseen sekä sukurauhasten toimintaan. Tulosten tulkinta on usein hankalaa ja hieman viitearvon ylittäviä tuloksia todetaan usein täysin terveillä lapsilla. Prolaktiinin liikaeritys aiheuttaa tytöillä kuukautiskierron häiriöitä ja miehillä impotenssia. Korkea arvo voi johtua harvinaisesta, vähäoireisesta ja hyvänlaatuisesta mikrokasvaimesta tai joskus isommasta makrokasvaimesta.
Hormonitoimintaa kuvaavat verikokeet:
TSH ja T4v
Aivolisäkkeen erittämä TSH säätelee kilpirauhasen erittämän tyroksiinin (T4v) määrää elimistössä. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa T4v laskee ja samanaikaisesti TSH nousee. Kilpirauhasen liikatoiminnassa käy päinvastoin. Harvinaisessa aivolisäkkeestä johtuvassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH on matala samanaikaisesti matalan T4v-pitoisuuden kanssa.
ACTH ja kortisoli
Aivolisäkkeen erittämä ACTH-hormoni säätelee kortisolin eritystä lisämunuaisen kuorikerrokselta.
Lisämunuaisesta johtuvassa vajaatoiminnassa ACTH-taso nousee ja kortisoli laskee.
Aivolisäkkeestä johtuvissa vajaatoimintatiloissa molemmat ovat yhtä aikaa matalia.
Lisämunuaisen liikatoiminta voi johtua aivolisäkkeestä, jolloin sekä ACTH ja kortisoli ovat korkeat ja tavanomainen kortisoli-arvon vuorokausivaihtelu puuttuu.
Lisämunuaisesta johtuvassa liikatoiminnassa ACTH on matala ja kortisoli korkea.
IGF-1 ja kasvuhormoni
IGF-1 syntyy elimistössä kasvuhormonista ja se saa aikaan hormonin kasvuvaikutukset. Suora kasvuhormonimääritys verestä on vain hyvin harvoin tarpeen. IGF-1 on matala kasvuhormonivajeessa. Sen määritys auttaa kasvuhormoniannoksen säätämisessä oikein. Korkeita arvoja todetaan harvinaisessa akromegaliassa, jossa kasvuhormonia erittyy liikaa kasvaimen vuoksi.
FSH ja LH
FSH- ja LH-hormonit erittyvät aivolisäkkeestä ja säätelevät pojilla kivesten ja tytöillä munasarjojen toimintaa. Ne osallistuvat murrosiän käynnistymiseen ja ylläpitävät sen kehitystä.
LH stimuloi pojilla kiveksen Leydigin solujen testosteronituotantoa. Tytöillä se säätelee munasarjoissa ovulaation ajankohtaa ja keltarauhasen toimintaa kuukautiskierron aikana.
FSH stimuloi pojilla kivesten Sertolin solujen siittiötuotantoa. Tytöillä se stimuloi munasarjoissa estrogeenieritystä ja munarakkulan kasvua.
LH- ja FSH-arvot ovat matalat ennen murrosikää ja harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa. Arvot ovat korkeita kivesten tai munasarjojen vauriossa tai vajaatoiminnassa.
Testosteroni
Testosteroni on pääosin kivesten tuottama miessukuhormoni. Se saa aikaan murrosiässä miestyyppiset muutokset eli peniksen kasvun ja erilaistumisen, lihaksiston ja luuston vahvistumisen, karvoituksen lisääntymisen, hien hajun sekä ihon rasvoittumisen. Lisäksi testosteroni osallistuu kasvupyrähdyksen ajoittumiseen ja peniksen kasvuun murrosiän aikana.
Matalia arvoja todetaan kivesten vaurioissa tai vajaatoiminnassa. Harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa testosteronieritys voi puuttua kokonaan.
Tytöillä pieniä määriä testosteronia erittyy lisämunuaisen kuorelta ja munasarjoista. Munasarjojen aiheuttamassa hyperandrogenismissa testosteronitaso on koholla.
Estradioli
Estradioli syntyy pääosin munasarjoissa murrosiän alettua. Estradioli on tärkein elimistön naissukuhormoneista. Estradiolipitoisuus vaihtelee kuukautiskierron mukaan. Kierron alussa pitoisuus on matala. Huippupitoisuus on juuri ennen ovulaatiota, jonka jälkeen pitoisuus laskee.
Estradiolin pitoisuus on matala munasarjojen vaurioissa tai vajaatoiminnassa. Harvinaisessa aivolisäkkeen vajaatoiminnassa estradiolieritys voi puuttua kokonaan.
Inhibiini-B
Inhibiini-B:tä käytetään pääasiassa pojilla kivesvaurioiden, kivesten vajaatoiminnan,synnynnäisen kivespuutoksen, infertiliteetin eli hedelmättömyyden tai murrosiän häiriöiden selvittelyssä.
S-17HPROG
17-hydroksiprogesteroni on lisämunuaisen hormonituotannon välituote, jota alkaa kertyä elimistöön, jos 21-hydroksylaasi-entsyymi puuttuu. Määritys tehdään, kun epäillään harvinaista synnynnäistä lisämunuaisen liikakasvua, jossa arvo on korkea.
DHEAS
DHEAS-hormoni on lisämunuaisen normaalisti erittämä heikko miessukuhormoni, jonka erittymistä ACTH säätelee kortisolin tavoin. DHEAS-arvon nousu kertoo lapsilla lisämunuaiskuoren aktivoitumisesta, jota kutsutaan adrenarkeksi. Lue lisää adrenarkesta:
DHEAS määritetään, kun lääkärin tutkimuksissa todetaan miessukuhormonialtistukseen sopivia piirteitä tai epäillään lisämunuaisen sairauksia.
Prolaktiini
Prolaktiini on aivolisäkkeen tuottama hormoni. Se vaikuttaa rintarauhasten kehittymiseen ja maidon eritykseen sekä sukurauhasten toimintaan. Tulosten tulkinta on usein hankalaa ja hieman viitearvon ylittäviä tuloksia todetaan usein täysin terveillä lapsilla. Prolaktiinin liikaeritys aiheuttaa tytöillä kuukautiskierron häiriöitä ja miehillä impotenssia. Korkea arvo voi johtua harvinaisesta, vähäoireisesta ja hyvänlaatuisesta mikrokasvaimesta tai joskus isommasta makrokasvaimesta.
Aiheeseen liittyvää
Tarkistettu 3.2.2026