Lapsuudenaikainen ylipaino voi vaikuttaa muun muassa lapsen aineenvaihduntaan, verenpaineeseen ja henkiseen hyvinvointiin, kuten sosiaalisiin suhteisiin ja itsetuntoon.
Ylipaino vaikuttaa lapsen terveyteen
Ylimääräinen paino johtaa herkästi kipuihin tuki- ja liikuntaelimissä. Liiallinen rasvakudos haittaa elimistön aineenvaihduntaa. Veren insuliini- ja sokeripitoisuudet saattavat nousta, samoin kuin kokonais- ja LDL-kolesteroli sekä erityisesti triglyseridit. HDL:n eli hyvän kolesterolin määrä veressä laskee. Suurella osalla lihavista lapsista on rasvamaksa, jonka merkkinä on koholla oleva maksa-arvo ALAT.
Varsinkin verenpaineen yläpaine eli systolinen verenpaine on monilla ylipainoisilla lapsilla liian korkea, diastolinen eli alapaine harvemmin. Systolinen verenpaine ei saa murrosikäisellä lapsella olla yli 130 mmHg (elohopeamillimetriä), eikä ennen murrosikää yli 120 mmHg. Alapaineen eli diastolisen verenpaineen vastaavat rajat ovat 80 mmHg ja 75 mmHg.
Verenpaineen kohoaminen, veren rasva-arvojen heikentyminen, sokeriaineenvaihdunnan häiriö ja rasvamaksa lisäävät riskiä valtimotaudille aikuisuudessa.
Ylipaino johtaa harvoin lapsuusiässä varsinaisiin lihavuussairauksiin. Lapsen vaikea-asteinen lihavuus voi kuitenkin johtaa esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen jo ennen aikuisikää. Jos lapsi hoikistuu lapsuuden aikana, hänellä on yhtä pienet riskit sairastua aikuisiällä kuin koko ikänsä normaalipainoisena olleella.
Ylipaino voi heikentää lapsen elämänlaatua
Ylipainoon liittyy usein psykososiaalisia ongelmia. Ylipainoista lasta saatetaan kiusata päiväkodissa ja koulussa. Joskus tämä johtaa eristäytymiseen ja syrjäytymiseen. Ylipainoinen lapsi kokee usein itsensä erilaiseksi muihin verrattuna ja voi jäädä kaveriporukan ulkopuolelle. Ylipaino voi myös saada lapsen tuntemaan itsensä kömpelöksi, mikä voi rajoittaa leikkeihin ja liikkumiseen osallistumista. Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää ja siihen on aina puututtava.