Lapsen kanssa on tärkeää sopia yhteisistä säännöistä. Sopimuksena voi olla esimerkiksi, että lapsi ei käy koulun jälkeen kaupassa, vaan tulee kotiin kunnolliselle välipalalle. Jos kuitenkin käy niin, ettei lapsi noudata sopimusta vaan rahat hupenevat suklaapatukkaan ja energiajuomaan, on yhtä lailla tärkeää, että on sovittu myös sopimusten rikkomisen seurauksista.
Jos sääntöjen rikkomisesta ei seuraa mitään, ne menettävät merkityksensä: aikuisten toiveilla ei ole väliä ja lapsi elää niin kuin tahtoo. Seuraamukset ovat tehokas tapa muistuttaa säännön noudattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi viikkorahan menetys, peliajan tai puhelimen käytön rajoittaminen voivat olla sopivia seuraamuksia sopimusten rikkomisesta.
Seuraamuksista kärsivä lapsi on luonnollisesti pettynyt ja suuttunut, ja myös ilmaisee sen. Vanhemman johdonmukaisuus kuitenkin osoittaa, että vanhemman sanaan voi luottaa muissakin asioissa.
Säännöistä ja seuraamuksista kiinnipitämisen tavoitteena on kasvattaa lapsesta vastuullinen nuori, joka oppii itse asettamaan rajoja itselleen. Vanhemman tehtävänä on paitsi kieltää ja rajoittaa, myös osoittaa, että hän luottaa lapseen ja voi antaa tälle vastuuta.