Kasvuhormonivaje voi olla itsenäinen aivolisäkkeen hormonipuutos tai osa yleistynyttä aivolisäkkeen vajaatoimintaa.
Kasvuhormonivaje voidaan todeta esimerkiksi synnynnäisen oireyhtymän yhteydessä. Kasvuhormonivaje voi syntyä myös syöpähoitojen tai aivolisäkealueen leikkausten seurauksena.
Joillakin pienikokoisena syntyneillä lapsilla on kasvuhormonierityksen tai -vaikutuksen poikkeavuus.
Kasvuhormonivajeen tyypillinen oire on lyhytkasvuisuus. Muita oireita ei tavallisesti esiinny. Täydellinen kasvuhormonivaje voi kuitenkin aiheuttaa väsymystä ja matalista verensokereista johtuvia oireita, kuten tajunnantason alentumista. Osittaisesta kasvuhormonivajeesta kärsivillä lapsilla voi olla yleistä jaksamattomuutta ja ruokahaluttomuutta.
Kasvuhormonivajeen diagnoosi tehdään tyypillisen kasvun ja muiden sairauksien poissulun jälkeen poliklinikalla tehtävillä toimintakokeilla. Verestä määritettävä IGF-1-pitoisuus kertoo kasvuhormonierityksestä, mutta määrittämiseen liittyvän epävarmuuden vuoksi sen taso on vain viitteellinen kasvuhormonivajeelle.
Kasvuhormonivajetta hoidetaan ihon alle pistettävällä synteettisellä kasvuhormonivalmisteella. Hoito jatkuu aikuispituuden saavuttamiseen saakka. Yleensä hoito ei jatku aikuisiällä, ellei kyseessä ole täydellinen kasvuhormonivaje.
Rokotukset voi ottaa normaalin rokotusohjelman mukaisesti.
Kasvuhormoni on Kelan erityiskorvaama lääke kasvuhormonivajeessa. Kasvuhormoni on peruskorvattava joissakin oireyhtymissä, erittäin pienikasvuisilla ja pienikokoisena syntyneillä lapsilla, joilla ei ole todettavissa kasvuhormonivajetta toimintakokeissa.
Tarkistettu 3.2.2026
