Monet syömistottumukset omaksutaan jo lapsuuden aikana. Esimerkiksi makeisten syöntitottumuksiin vaikuttaa se, syödäänkö kotona pientä makeaa muutaman kerran viikossa vai iso satsi karkkipäivänä.
Karkkipäivän haasteena on, että se ei opeta kohtuuteen vaan päinvastoin suuriin kerta-annoksiin. Karkkipäivän vuoksi karkkeja voi tulla syötyä, vaikka niitä ei sillä hetkellä edes tekisi mieli. Jos muina päivinä puolestaan tekisi mieli syödä pientä makeaa ruoan päätteeksi, se ei tunnu luvalliselta.
Herkkuja kohtuudella
Tiukat kiellot yleensä voimistavat mielitekoja. Toisin sanoen usein tekee mieli juuri sitä, mitä yrittää välttää. Tiukat säännöt johtavatkin todennäköisesti epäonnistumisen kokemuksiin, sillä niitä ei pysty noudattamaan kovin pitkään. Tämän takia lakot ja karkkipäivät harvoin toimivat. Ne eivät myöskään opeta kohtuullisuuteen.
Tiukkojen sääntöjen sijaan on parempi, että lapsi oppii syömään enimmäkseen kunnollista kehoa ravitsevaa ruokaa ja kohtuudella niitä ruokia, joita keho ei oikeasti tarvitse.
Herkkuja nautiskellen, ei hotkien
Mitä enemmän herkkua on, sitä nopeammin se tulee yleensä syötyä. Vastaavasti mitä vähemmän herkkua on, sitä hitaammin ja enemmän siitä nautiskellaan. Hidas syöminen ja syömiseen keskittyminen johtavat suurempaan mielihyvään kuin hotkiminen, vaikka herkkujen määrä olisi pienempi.
Voit harjoitella tietoisen herkuttelun taitoa ja syömiseen keskittymistä yhdessä lapsen kanssa Tietoinen herkuttelu -harjoituksen avulla.
