Siirry sivun sisältöön

Lapsiperhe ja joustavan ja sallivan syömisen taito

Hyviin syömistottumuksiin kuuluu taito syödä joustavasti ja sallivasti ilman ehdottomia ja tiukkoja sääntöjä. Ruokia ei esimerkiksi jaotella sallittuihin ja kiellettyihin.

Monet syömistottumukset omaksutaan jo lapsuuden aikana. Esimerkiksi makeisten syöntitottumuksiin vaikuttaa se, syödäänkö kotona pientä makeaa muutaman kerran viikossa vai iso satsi karkkipäivänä.

Karkkipäivän haasteena on, että se ei opeta kohtuuteen vaan päinvastoin suuriin kerta-annoksiin. Karkkipäivän vuoksi karkkeja voi tulla syötyä, vaikka niitä ei sillä hetkellä edes tekisi mieli. Jos muina päivinä puolestaan tekisi mieli syödä pientä makeaa ruoan päätteeksi, se ei tunnu luvalliselta.

Herkkuja kohtuudella

Tiukat kiellot yleensä voimistavat mielitekoja. Toisin sanoen usein tekee mieli juuri sitä, mitä yrittää välttää. Tiukat säännöt johtavatkin todennäköisesti epäonnistumisen kokemuksiin, sillä niitä ei pysty noudattamaan kovin pitkään. Tämän takia lakot ja karkkipäivät harvoin toimivat. Ne eivät myöskään opeta kohtuullisuuteen.

Tiukkojen sääntöjen sijaan on parempi, että lapsi oppii syömään enimmäkseen kunnollista kehoa ravitsevaa ruokaa ja kohtuudella niitä ruokia, joita keho ei oikeasti tarvitse.

Herkkuja nautiskellen, ei hotkien

Mitä enemmän herkkua on, sitä nopeammin se tulee yleensä syötyä. Vastaavasti mitä vähemmän herkkua on, sitä hitaammin ja enemmän siitä nautiskellaan. Hidas syöminen ja syömiseen keskittyminen johtavat suurempaan mielihyvään kuin hotkiminen, vaikka herkkujen määrä olisi pienempi.

Voit harjoitella tietoisen herkuttelun taitoa ja syömiseen keskittymistä yhdessä lapsen kanssa Tietoinen herkuttelu -harjoituksen avulla.

  • Tarjoa herkut lapselle aterian jälkeen, älä silloin kun lapsi on nälkäinen. Tällöin mieltymys niihin ei lisäänny.

  • Laita kotona esille ruokaa, jota toivot lapsen syövän enemmän, esimerkiksi hedelmiä. Sen sijaan naposteluun houkuttavat ruoat, kuten keksit, kannattaa jättää kaupan hyllylle.

  • Käy ostoksilla hyvin syöneenä. Kiireessä ja nälkäisenä tulee valittua enemmän epäterveellisiä ruokia.

  • Rajoita lapsen taskurahan määrää, mikäli rahat kuluvat esimerkiksi sokerisiin juomiin ja makeisiin.

  • Välillä syöminen voi olla vapaampaa ja sisältää enemmän epäterveellisinä pidettyjä ruokia, mutta niiden vastapainona on hyvä olla myös kasviksia. Käytä lautasmallia esimerkiksi leffaillan tarjoiluissa. Herkkulautasenkin voi koota lautasmallin mukaan, eli puolet kasvikunnan herkkuja. Kasvisten raikkaus tuo vaihtelua karkkien makeudelle ja sipsien suolaisuudelle.

Yläpuolella on jokaisen viikonpäivän kohdalla pieni makea eli yksi suklaapala, pari karkkia tai keksi. Perjantain kohdalla on isompi, mutta kuitenkin kohtuullinen määrä karkkia, noin 30 kappaletta. Alapuolella on vertailuna ison jumbopussillisen verran karkkia, mikä tulee yleensä syötyä, jos viikossa on vain yksi karkkipäivä.
Esimerkki herkkujen jakamisesta eri viikonpäiville verrattuna yhteen karkkipäivään

Joka päivä pieni makea jälkiruoka ruoan päälle ja kohtuudella karkkia kerran viikossa sisältää kaloreita kolmasosan siitä määrästä, mitä tulee karkkipäivän jumbopussista. Lapsi oppii samalla kohtuulliseen makean syömiseen, eikä tarvitse karkkiövereitä.

Mikäli perheessänne halutaan pitää karkkipäivää, suositeltava karkkiannos on enintään:

  • 50 grammaa (noin 15 kappaletta) alle kouluikäiselle

  • 100 grammaa (noin 30 kappaletta) koululaiselle.

Aikuisesta määrä voi tuntua pieneltä, mutta lapsi oppii pitämään sopivana sitä määrää, mitä hän tottuu syömään.

  • Miten perheessänne suhtaudutaan herkkujen syömiseen? Onko se koko päivän kestävää herkkujen mättöä? Varataanko namipäiväksi niin paljon karkkia, että sitä syödään vielä seuraavanakin päivänä?

  • Voisiko jokainen päivä olla herkkupäivä? Voisiko jokaisen päivällisen päälle olla jokin pieni jälkiruoka? Tarvitaanko erillistä karkkipäivää?

  • Mitä teillä pidetään herkkuna? Voisiko herkkuina pitää myös tuoreita mansikoita, viinirypäleitä tai palaa mustikkapiirakkaa?

  • Syödäänkö perheessänne niin sanottuja ”hukkaan heitettyjä herkkuja”? Tällaisia ovat herkut, jotka syödään nopeasti ja juurikaan kiinnittämättä huomiota siihen, miltä herkku maistuu. Kun herkku loppuu, vastassa on vain ihmetys, minne herkku hävisi ja miltä se maistui.

  • Mieti lapsen kanssa hetki, kummasta lapsi nauttii enemmän: suklaalevystä vai -patukasta?

Ladattavat tiedostot

Tarkistettu 9.6.2025