Lapset ovat hyvin erilaisia liikkujia. Lapsen temperamentti ja vauhti näkyvät hänen tavassaan toimia. Yksi singahtelee paikasta toiseen ja takaisin, hyppii ja kiipeilee, roikkuu pää alaspäin sekä ryömii ja kieriskelee maassa. Toinen liikkuu varovaisesti ja harkiten ja osallistuu muiden leikkeihin katselemalla. Jokainen lapsi on hyvä liikkuja omine luontaisine ominaisuuksineen.
Liikunnasta on lapselle iloa ja hyötyä
Lapsella on synnynnäinen tarve olla fyysisesti aktiivinen. Fyysinen aktiivisuus tarkoittaa kaikkea lapsen elämään kuuluvaa liikkumista, kuten leikkimistä, touhuamista sisällä ja ulkona, kotiaskareita, ulkoilua ja ohjattuja liikuntatuokioita.
Liikkuminen tuottaa lapselle iloa ja myönteisiä elämyksiä.
Motoristen taitojen eli kehon tahdonalaisten liikkeiden opettelu edistää myös muiden uusien asioiden oppimista.
Liikkuminen yhdessä muiden lasten kanssa suojaa lasta syrjäytymiseltä, ja lapsi oppii toimimaan muiden kanssa.
Liikunnallisuus edistää kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia.
Liikkuminen lapsena edistää liikunnallisuutta myös aikuisena.
Toimi itse liikunnallisen ihmisen mallina lapselle: kulje lyhyet asiointimatkat pyörällä tai kävellen, harrasta säännöllisesti jotakin liikuntaa, käytä portaita liukuportaiden sijaan ja niin edelleen.
Ole kiinnostunut lapsen liikkumisesta ja kannusta häntä liikkumaan sekä ulkoilemaan päivittäin:
”Oletko ulkoillut tänään?”
”Happihyppely tekisi meille nyt hyvää, lähdetäänpä käymään metsäkävelyllä kuuntelemassa lintujen laulua.”
Ihaile ja kehu lasta, kun hän oppii uusia taitoa. Myös yrittämisestä voi jo kehua.
Kannusta lasta kokeilemaan yksin tai yhdessä vanhempien kanssa useampia liikuntamuotoja.
Hanki kotiin monipuolisia liikuntavälineitä, esimerkiksi erilaisia palloja eri peleihin.
Pidä huolta, että lapsella on sopivat vaatteet ja kengät liikuntaan. Kivat varusteet motivoivat liikunnallisesti aktiiviseen elämään.
Rakenna kotiympäristö ja pihapiiri mahdollisuuksien mukaan sellaiseksi, että siellä saa vapaasti ja turvallisesti liikkua, juosta, pelata ja telmiä.
Selvitä kodin lähistöltä paikat, joissa lapsi voi pelata, liikkua ja leikkiä turvallisesti kavereiden kanssa.
Lapsen fyysistä aktiivisuutta ja luonnollista liikkumista ei yleensä tarvitse rajoittaa. Lapsi pysähtyy ja pitää tauon luonnostaan, jos kuormitus on liian rasittava.
Liikunnan suuri määrä voi kuitenkin joskus olla lapselle terveysriski, jos liikunta on liian yksipuolista tai se sisältää pitkiä yhtäjaksoisia rasittavan liikunnan jaksoja. Lapsi kykenee helposti lyhytkestoiseen, kovaankin intervallityyppiseen harjoitteluun, mutta pitkäkestoisia rasittavia harjoituksia on syytä välttää.
Lapsi tarvitsee riittävästi palautumisaikaa ja lepoa.
Tarkistettu 9.6.2025