Osa lapsista kykenee tunnistamaan hyvin nälän tunteen ja ruokailemaan sen mukaisesti. Osa lapsista on puolestaan alttiita syömään, vaikka heillä ei olisi oikeasti nälkä. Näihin synnynnäisiin syömisen piirteisiin vaikuttavat vanhempien ja muiden aikuisten käytös sekä koko lasta ympäröivä ruokaympäristö.
Lapsi voi esimerkiksi syödä tarpeeseensa nähden liian isoja annoksia, jos hänelle laitetaan lautaselle iso annos ruokaa tai hän näkee muiden santsaavan. Lapsen syömishalu voi myös herätä, kun hän näkee pöydällä keksejä, tietää jääkaapissa olevan jotain hyvää tai hänellä on paha mieli.
Vanhemmat voivat alkaa käyttää ruokaa lapsen mielialan säätelyyn, jos huomaavat sen olevan ohjailtavissa syömisen kautta. Tällöin lapsi alkaa oppia pikkuhiljaa siihen, että tunteet kannattaa hiljentää syömisen avulla sen sijaan, että ne voisi ilmaista avoimesti.
Kohti malttia ja kohtuutta
Historiassa vanhempien on ollut tärkeää huolehtia, että jälkeläiset saavat riittävästi ruokaa. Suomessakin oli vielä muutamia vuosikymmeniä sitten niukkuutta ruoansaannissa. Siksi aiemmin on ollut tarkoituksenmukaista kasvattaa lapsi syömään lautanen tyhjäksi. Nykyisessä länsimaalaisessa ruokaympäristössä lapset hyötyvät kuitenkin toisenlaisesta ruokakasvatuksesta: maltilliseen ja kohtuulliseen ruokailuun ohjaamisesta.
Keinoja lapsen terveellisen syömisen edistämiseen
Tiedosta ja tunnista lapsen syömiskäyttäytymisen erityispiirteet. Tämä auttaa ymmärtämään lapsen käyttäytymistä sekä tukemaan lasta syömiskäyttäytymisen muuttamisessa.
Tarjoa lapselle säännölliset ateriat ja välipalat, mutta älä syömistä niiden välillä. Säännöllinen ruokailu edistää kylläisyyden ja nälän tunteiden tunnistamista, kun taas jatkuva syöminen sekoittaa niitä.
Hyväksy lapsen oma kyky säädellä syömistään. Älä pakota lasta syömään, jollei hän ole nälkäinen. Lapsen ei myöskään tarvitse syödä lautasta tyhjäksi, jos hän on jo kylläinen.
Tarjoa lapselle iänmukaisia ruoka-annoksia. Pienellä lapsella on hyvä olla omat lautaset ja mukit, jotta aikuinen ei huomaamattaan anna lapselle liian isoa annosta. Usein aikuiset yliarvioivat lasten tarvitseman ruoka-annoksen.
Älä käytä ruokaa palkintona toisen ruoan syömisestä tai hyvästä käytöksestä. Jos lasta palkitaan jäätelöllä salaatin syömisestä, hän alkaa tykätä enemmän jäätelöstä ja vähemmän salaatista.
Älä tarjoa lapselle syömistä, jos hän kiukkuinen tai hänellä on paha mieli tai tekemisen puute. Lohduta ja rauhoita lasta ikään sopivalla tavalla tai mieti hänen kanssaan mukavaa puuhailua.
Luo kotiin hyvää syömistä tukeva ruokaympäristö. Pidä esillä ja helposti saatavilla sellaisia ruokia, joita lapsen on hyvä syödä enemmän. Jätä sitä vastoin ostamatta tai pidä vaikeasti saatavilla sellaiset ruoat, joita lapsen tulisi välttää.
Hyväksy ja ymmärrä lapsen taipumus varovaisuuteen uusia ruokia kohtaan ja tue lasta siitä pois oppimisessa.