Toimintakokeita tehdään nykyään entistä harvemmin, sillä uudet hormonien tutkimusmenetelmät ovat vähentäneet niiden tarvetta. Ne ovat kuitenkin hyödyllisiä tilanteissa, joissa tarvitaan tarkempaa arviota hormonitoiminnan muutoksista. Yhdelle poliklinikkakäynnille yhdistetään useimmiten useampi toimintakoe.
Toimintakokeella arvioidaan
aivolisäkkeen hormonitoimintaa
aivolisäkkeen erittämien hormonien vaikutusta kohdekudoksessa
hormonien aikaansaamaa palautevaikutusta (aivolisäke-kohdekudos-palautejärjestelmä-akseli).
Tutkimusta varten lapsen käteen asetetaan kanyyli, jonka kautta kerätään verinäytteet ja annetaan elimistöön aivolisäkkeen hormonitoimintaa stimuloivaa tai suoraan aivolisäkkeen erittämää hormonia lääkkeenä. Mittaamalla lääkkeen vaikutuksia verikokeilla saadaan tarkka kuva elimistön hormonitoiminnasta.