Viimeistään puolen vuoden iässä lapsi alkaa tarvita äidinmaidon ohella kiinteitä ruokia. Pelkästään äidinmaidonkorviketta käyttäville lapsille suositellaan kiinteiden ruokien aloittamista noin neljän kuukauden iässä.
Jos yli neljän kuukauden ikäinen imetetty lapsi tuntuu tarvitsevan äidinmaidon lisäksi muuta ravintoa, kannattaa aloittaa kiinteät ruoat mieluummin kuin siirtyä äidinmaidonkorvikkeeseen. Näin pulloruokinta ei syrjäytä imetystä, vaan rintamaito säilyy edelleen lapselle tärkeänä ravintona.
Lapsi tarvitsee kiinteästä ruoasta muun muassa proteiinia ja rautaa, joiden riittävän saannin turvaamiseen äidinmaidonkorvike tai vieroitusvalmiste ei enää riitä. Yli kuusi kuukautta jatkuvaan yksinomaiseen imetykseen liittyy esimerkiksi raudan puutteen riski. Kiinteiden ruokien aloittamisen myöhentäminen ei vähennä allergioiden ilmaantumista, vaan päinvastoin saattaa jopa lisätä sitä, joten ei ole perusteltua viivästyttää niiden aloittamista kuuden kuukauden ikää myöhemmäksi.
Kiinteiden ruokien käyttö
Kiinteitä ruokia kannattaa antaa aluksi imetyksen tai korvikemaidon antamisen päätteeksi pieninä maisteluannoksina, lusikankärjellisestä muutamaan teelusikalliseen.
Lapsi on motorisesti valmis syömään kiinteitä ruokia, kun hän
pystyy istumaan tuettuna
hallitsee pään ja silmien koordinaation
tavoittelee ruokia kädellä.
Yleensä lapsi on tällaisessa kehitysvaiheessa 4–6 kuukauden ikäisenä. Suun motoriikka kehittyy kiinteitä ruokia syödessä.
Uudet maut vaativat totuttelua
Lapsi vieroksuu luonnostaan uusia, varsinkin karvaita ja happamia makuja, joita on esimerkiksi kasviksissa. Makeasta lapsi pitää luonnostaan, minkä vuoksi esimerkiksi rintamaidon ja hedelmien maku on heti mieluinen. Lapsi tarvitsee toistuvaa tutustumista uusiin makuihin ennen kuin oppii pitämään niistä, joten samoja makuja kannattaa tarjota useita kertoja. Vanhempien ei kannata liian nopeasti lopettaa uuden ruoan tai maun tarjoamista, vaikka lapsi laittaisikin vastaan. Usein kyse on vain tottumattomuudesta uuteen makuun.
Vähitellen voi siirtyä soseista rakenteisempaan ruokaan
Kun lapsi osaa tarttua ruokailuvälineisiin, hänelle annetaan oma lusikka ja haarukka, vaikka aikuinen auttaa koko ajan syömisessä. Sormiruoiksi voi antaa esimerkiksi ruisleivän kannikan tai juuresten paloja, joilla lapsi voi harjoitella ruoan viemistä suuhun. Sormiruoista ei saa irrota palasia. Soseisen ruoan rakennetta voi karkeuttaa, kun lapsen hampaat puhkeavat. Yhden vuoden iässä lapsi syö rakenteeltaan lähes samaa ruokaa kuin muut perheenjäsenet, luonnollisesti sopivasti hienonnettuna tai pilkottuna. Sitkeät ruoat, kuten liha kannattaa vielä tässä vaiheessa hienontaa hyvin.
Aikuinen päättää, mitä ja milloin syödään. Terve lapsi tietää, minkä verran jaksaa syödä.
Kiinteän ruoan voi valmistaa itse tai ostaa kaupasta
Kiinteitä ruokia voi tehdä itse noudattaen iänmukaisia ravitsemussuosituksia tai ostaa kaupallisia valmisteita, joihin on selvästi merkitty käyttöikä. Neljän kuukauden iästä alkaen voi antaa kasvis-, marja- ja hedelmäruokia ja viiden kuukauden iässä viljavalmisteita, lihaa, kanaa, kalaa ja kananmunaa. Imeväisikäiselle ei tule antaa runsassokerisia tai suolaa sisältäviä ruokia eikä ruokaan saa lisätä suolaa.
Lapsi ei tarvitse vellejä minkään ikäisenä, sillä aikaisin aloitettu velliruokinta saattaa vähentää imetystä tai jopa lopettaa sen. Velleillä tarkoitetaan juotavia (myös pullosta juotavia) kaupallisia maitovalmisteita, joihin on lisätty pieni määrä kasviksia, kuten perunaa ja porkkanaa, tai viljaa, kuten maissia tai riisiä. Yli viiden kuukauden ikäiselle puurot sopivat rakenteeltaan paremmin syömisen opetteluun. Puuroa voi hieman ohentaa äidinmaidolla tai äidinmaidonkorvikkeella, jotta ruokailu sujuu helpommin.