Keskosena syntyneen lapsen suun alue voi olla tavallista herkempi ärsykkeille, jolloin lusikkaruokailun aloittaminen voi olla tavallista hankalampaa.
Jos vauva on syntynyt raskausviikolla 34 tai sen jälkeen, lisäruokien aloituksessa noudatetaan samoja ohjeita kuin täysiaikaisena syntyneillä vauvoilla.
Jos vauva on syntynyt ennen raskausviikkoa 34, suositellaan täysimetystä tai pelkkää maitoravitsemusta yleensä 4–6 kuukauden korjattuun ikään asti. Sen jälkeen lisäruoat aloitetaan neuvolan ohjeen mukaan. Jos äidinmaito ei riitä, vauvalle annetaan ensin keskosille tarkoitettua korviketta ja myöhemmin tavallista korvikemaitoa.
Lisäruokien aloittaminen
Lihasoseet pyritään aloittamaan 4–6 kuukauden korjatussa iässä. Näin turvataan raudan, kivennäisaineiden ja hivenaineiden saanti. Liha sisältää myös runsaasti proteiinia. Lapselle voi antaa myös kalaa ja kananmunaa.
Kotimaiset viljat, kuten kaura, ohra, vehnä ja ruis, aloitetaan samoin 4–6 kuukauden korjatussa iässä. Viljatuotteissa suositaan puuroja vellien sijaan. Ruokavalion rajoittamista tai ruokien aloituksen viivästämistä ei suositella edes riskiperheissä.
Maito säilyy tärkeänä ravinnonlähteenä
Imetystä voi jatkaa lisäruokien aloittamisen jälkeenkin 1 (–2) vuoden ikään saakka, jos se on mahdollista. Tavallista lehmänmaitoa ei suositella annettavaksi ennen 1 vuoden kalenteri-ikää. Hapanmaitotuotteita voi antaa 10 kuukauden kalenteri-iästä alkaen.
Lisäruokien aloittamisen jälkeen maito on edelleen vauvan tärkein ravinnonlähde. Äidinmaidon ja äidinmaidonkorvikkeiden ravintosisältö on yleensä selvästi parempi kuin lisäruokien, joita vauva syö aluksi vain pieniä määriä. Kun lisäruokien määrä kasvaa, maidon merkitys vähenee vähitellen.