Keskosvauvoilla on lisääntynyt riski refluksioireiluun ensimmäisen ikävuoden aikana. Vauvan refluksioireilun on toistuvasti osoitettu olevan vatsanhapoista riippumatonta ja paranevan kasvun myötä itsestään.
Hyvä kasvu ja painonnousu sekä lastenlääkärin arvioima vauvan hyvä yleistila viittaavat siihen, että vauvalla ei ole refluksisairautta. Itkuisuus ja yöheräily ilman pulauttelua ei tutkitusti liity refluksisairauteen. Itkuisuus pahentaa pulauttelua. Myös ummetus pahentaa pulauttelua ja voi aiheuttaa itkuisuutta ja vatsavaivoja.
Runsaasti pulautteleva vauva kannattaa käyttää lastenlääkärin arviossa. Refluksisairauden diagnoosi edellyttää myös muiden sairauksien poissulkemisen. Pelkkää runsasta pulauttelua ei tarvitse hoitaa, jos lapsi voi hyvin ja kasvaa normaalisti.
Refluksisairauteen voi viitata, jos pulauttelu esiintyy runsaana ja siihen liittyy
kasvun ja painonkehityksen ongelmia
syömisvaikeuksia
vaikeita hengitystieperäisiä oireita, kuten hengitysvaikeutta, keuhkokuumeita tai hengityskatkoksia.
Lievän refluksin hoito
Lievässä refluksissa tarkistetaan vauvan ruokailurytmiä eli syöttövälejä ja kerta-annosten kokoja.
Tarvittaessa korvikemaidon voi vaihtaa sakeutettuun valmisteeseen. Kiinteän ruoan ja vellit voi myös aloittaa varhaisemmin. Imetystä ei tule lopettaa refluksin vuoksi.
Syöttämisen jälkeen vauva on hyvä röyhtäyttää, mutta muuta syönnin jälkeistä vauvan käsittelyä kannattaa välttää.
Mikäli oireet vaikeutuvat, otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Vaikean refluksin hoito
Vaikeaan refluksisairauteen liittyy syömisvaikeutta, vaikeita hengitystieoireita ja kasvun hidastumista. Harkinnan mukaan tällöin voidaan tehdä ruokatorven refluksimittaus ja/tai vatsalaukun tähystys. Tämä on kuitenkin vain harvoin tarpeen.
Lääkehoitokokeilut tehdään aina 1–2 viikon kuureina. Haponeritystä estävien lääkkeiden teho vauvaikäisen refluksioireiden hoidossa on lumelääkkeen tasolla.
Pitkistä happosalpaajakuureista (yli 1 kuukautta) on viime aikoina osoitettu olevan enemmän haittaa kuin hyötyä: vauvan infektioherkkyys voi kasvaa, suoliston bakteerikanta kehittyy epäsuotuisasti ja allergioiden riski kasvaa. Yli 2 kuukauden kestoisen happosalpaajakuurin lopettamiseen voi liittyä vieroitusoireita.
Vaikeissa hengitystieoireissa voidaan joskus tarvita kirurgista antirefluksileikkausta.
Refluksisairauden aiheuttaman syömishäiriön hoidossa nenämahaletku voi pahentaa oireita. Kirurginen vatsalaukun syöttöavanne (gastrostooma) on tällöin parempi ratkaisu.