Sairaalahoitoon ottaminen

Lapsi tulee ottaa sairaalahoitoon vain silloin, kun hänen tarvitsemaansa hoitoa ei voida toteuttaa yhtä hyvin kotona tai avohoidossa.

• Lasta ei oteta sairaalahoitoon pelkästään lääkityksen vuoksi, silloin kun lääkitys voidaan toteuttaa avohoidossa.
• Pitkäaikaisesti sairasta lasta tai nuorta ei oteta osastohoitoon, jos hoito voidaan toteuttaa avohoitona.

Lapsen oikeus vanhempaan

Lapsella tulee olla oikeus vanhemman tai muun läheisen aikuisen
läsnäoloon sairaalassaoloaikana.

• Vanhempia kannustetaan osallistumaan aktiivisesti lapsen päivittäiseen hoitoon.
• Vanhemmille tarjotaan yöpymismahdollisuus.
• Sisaruksille ja ystäville annetaan oikeus vierailla sairaalassa.

Vanhempien läsnäolon turvaaminen

Vanhempia tulee kannustaa olemaan sairaalassa lapsensa kanssa ja heille tarjotaan mahdollisuus yöpymiseen. Vanhempien sairaalassaolo tulee taata perheelle siten, ettei siitä koidu perheelle taloudellista rasitetta.

• Vanhemmille ja sisaruksille annetaan mahdollisuus syödä sairaalan ruokasalissa.
• Vanhemmille on varattu tila, jossa he voivat levähtää, lämmittää ruokaa tai keittää kahvia.
• Perheen kulttuuritausta pyritään huomioimaan.
• Yhteistyössä sairaalan sosiaalityöntekijän kanssa vanhemmat voivat järjestää asiat niin, ettei vanhemmille koidu erillisiä ylimääräisiä kuluja tai ansionmenetyksiä heidän jäädessään lapsensa luokse.

Tiedottaminen

Lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus saada tietoa ikää ja ymmärtämiskykyä vastaavalla tavalla.

• Lääkäri ja hoitaja tekevät tulohaastattelun lapsen ja/tai vanhemman kanssa.
• Lääkäri ja hoitaja huolehtivat säännöllisestä tiedonkulusta sairaalahoidon aikana.
• Lääkäri ja hoitaja keskustelevat lapsen ja/tai vanhempien kanssa ennen kotiuttamista ja varmistavat, että annettu tieto on tullut oikein ymmärretyksi.
• Suullista tietoa hoidosta ja lääkityksestä selvennetään kirjallisella ohjeella.
• Tieto esitetään lapselle hänen ikänsä, kehitystasonsa, tietotasonsa ja yleistilansa huomioiden.

Yhteispäätös

Tietoa saatuaan lapsella ja vanhemmilla tulee olla oikeus osallistua kaikkiin päätöksiin, joita lapsen hoidon suhteen tehdään. Lasta tulee suojella tarpeettomilta hoidoilta ja tutkimuksilta.

• Lapselle ja vanhemmille annetaan mahdollisuus osallistua päätöksentekoon kertomalla sairauden eri hoitomahdollisuuksista ja eri vaihtoehtojen seurauksista sekä hoidon mahdollisista sivuvaikutuksista.
• Kehitetään menetelmiä ja tuotetaan aineistoja, jotka helpottavat tiedottamista erilaisille lapsille.
• Sairauden hoidossa ja tutkimuksessa ei saa aiheuttaa lapselle turhaa kipua eikä epämiellyttäviä kokemuksia enempää kuin taudin hoito välttämättä vaatii.

Hoitoympäristö

Lasta tulee hoitaa yhdessä muiden samassa kehitysvaiheessa olevien
lasten kanssa, eikä heitä saa sijoittaa aikuisosastolle.

• Odotus-, vastaanotto- ja tutkimustilat sekä potilashuoneet tulee sisustaa
  viihtyisästi eri-ikäisten tarpeita huomioiden.
• Esimerkiksi leikki- ja murrosikäisillä lapsilla tulee olla oikeus ikäiseensä
  seuraan sairaalan osastolla. Vertaistuki on tärkeää ja se helpottaa sairauden käsittelyä ikää vastaavalla tavalla.

Normaalikehityksen tukeminen

Lapsella tulee olla mahdollisuus ikänsä ja vointinsa mukaiseen leikkiin ja
opetukseen. Tätä toimintaa varten tulee olla asianmukaiset tilat ja riittävästi henkilökuntaa.

• Toiminta mukautetaan kunkin lapsen tarpeisiin.
• Kaikissa lapsipotilaita hoitavissa sairaaloissa on lastentarhanopettajia ja erityisopettajia.
• Sairaalassa toimivat opettajat osallistuvat omalla asiantuntemuksellaan lapsen hoitoon ja perheen tukemiseen.

Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta

Lasta hoitavalla henkilökunnalla tulee olla sellainen koulutus ja pätevyys, että he kykenevät vastaamaan lasten ja perheen tarpeisiin sairaalassa.

• Henkilökunta on koulutettu lasten ja vanhempien tukemiseen sairauden ja sairaalahoidon aiheuttamassa kriisitilanteessa.
• Henkilökunta tuntee lapsen normaalin kehityksen ja pystyy havaitsemaan poikkeavuuksia lapsen kehityksessä.
• Osaston henkilökuntamitoituksessa on huomioitu lapsipotilaiden hoitoisuus.

Jatkuvuus

Lasta hoitavan työryhmän on taattava hoidon jatkuvuus.

• Jokaiselle potilaalle laaditaan kirjallinen hoitosuunnitelma, mihin kuuluu päivittäinen seuranta.
• Työ järjestetään niin, että sama henkilöstö hoitaa lasta mahdollisimman paljon.
• Edistetään lapsen hoitoon osallistuvien eri ammattiryhmien yhteistyötä.
• Seurantasuunnitelman tulee olla valmis, kun lapsi kotiutuu sairaalasta.

Loukkaamattomuus

Lasta tulee kohdella hienotunteisesti ja ymmärtäväisesti ja hänen yksityisyyttään tulee aina kunnioittaa.

• Lapsen yksityisasioita ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan osaston toiminnassa.

SUOMEN NOBAB – NOBAB i FINLAND r.y. kuuluu Pohjoismaiseen yhdistykseen (Nordisk Förening för sjuka barns och ungas behov, NOBAB). Sen tehtävänä on vaikuttaa sairaiden lasten ja nuorten hoitoon ja hyvinvointiin sairaalassa sekä kiinnittää huomiota lasten ja perheiden oikeuksiin sairaalassa.

NOBAB on laatinut lasten ja nuorten oikeudet sairaalassa yhteistyössä eri ammattilaisten ja vanhempien kanssa. Näin on luotu sairaalan henkilökunnalle kriteerit lasten ja nuorten sairaanhoidon laadun turvaamiseksi.

Kuvat Suomen Nobab – Nobab i Finland r.y.