Siirry sivun sisältöön

Miten auttaa lasta tottumaan uusiin ruokiin ja makuihin?

Lapsen makumieltymyksiin vaikuttavat sekä synnynnäiset tekijät että omassa perheessä opitut tavat ja tottumukset. Kyky oppia pitämään uusista mauista ja ruoista säilyy koko elämän.

Lautasella pieniksi paloiksi pilkottuna kuivattua karpaloa, kukkakaalia, paprikaa, hunajapomeloa, kauraleipää, ananaskirsikkaa, cantaloupemelonia, omena-päärynää, suklaasipsiä ja lohikäärmehedelmää.
Makupalapelin malli

Lapsen syömistä ohjaavat synnynnäiset makumieltymykset sekä uutuudenpelko. Jo vastasyntynyt vauva pitää makeasta, mutta vierastaa happamia ja karvaita makuja. Niinpä lapsi voi tykästyä mehun makuun jo ensimmäisellä maistamiskerralla, mutta saattaa tarvita harjoittelua oppiakseen syömään happamia ja karvaita makuja sisältäviä juureksia, marjoja ja hedelmiä. Lapsen kyky tottua uusiin makuihin on yksilöllinen.

Uusien ruokien pelosta on mahdollista oppia pois

Neofobia eli uusien ruokien kokeilun pelko on vahvasti periytyvä ominaisuus, jonka vuoksi uusien ruokien kokeilu voi olla vaikeaa. Uutuudenpelko johtaa uuden näköisten, tuoksuisten tai rakenteisten ruokien vierastamiseen. Jo pelkän uuden ruoan näkeminen voi saada aikaan ”hyi, en syö” -reaktion. Lukemattomiin makusekoituksiin ja rakenteisiin oppiminen onkin melkoinen oppimisurakka, jossa vaaditaan toistoja ja kärsivällisyyttä. Uuden ruoan hyväksyntä voi vaatia jopa 10–20 maistamiskertaa.

Uusien makujen ja ruokien hyväksymisessä auttaa, kun niihin saa tutustua miellyttävässä tilanteessa ja ilman maistamisen pakkoa. Maistamista voi helpottaa, kun ruokaan saa tutustua ensin muilla aisteilla: katselemalla, tunnustelemalla ja haistamalla.

Vinkkejä uusiin makuihin ja ruokiin tottumiseen

  • Unohda uhkailu, kiristys ja lahjonta, ja muista kehu, kannustus ja lempeä suhtautuminen. Mukavassa ruokailutilanteessa ruokakin maistuu paremmin.

  • Ota lapsi mukaan ruoan hankintaan, esimerkiksi kauppa- ja torireissuille, marjametsään, kalastukseen ja sienestykseen. Tämä kasvattaa ruoan arvostusta ja maistamishalukkuutta.

  • Ota lapsi mukaan ruoan valmistukseen antamalla hänelle ikätasoisia tehtäviä. Kun ruoka on tullut tutuksi jo ruokaa valmistaessa, se päätyy todennäköisemmin myös lautaselta suuhun.

  • Tee esimerkiksi hymynaamoja kasviksista leiville. Ruoan äärellä saa hassutella. Se piristää, innostaa ja lisää ruokailoa.

  • Helpota maistamista kertomalla aluksi, että ei ole pakko syödä kaikkea, eikä ole pakko edes nielaista. Voit näyttää, miten ruoan voi nätisti sylkeä pois. Pakotettu ruoan nielaiseminen voi aikaansaada vahvan vastenmielisyyden. Kehu maistamisesta ja rohkeudesta, vaikka ruoka ei olisi päätynytkään vatsaan saakka.

  • Kerro, että uuden ruoan maistaminen jännittää myös sinua. Olkaa yhdessä rohkeita. Aikuinen on lapselle tärkeä malli.

  • Yhdistä tuttuja makuja uuteen ruokaan, se voi auttaa tykkäämään uudesta ruoasta. Esimerkiksi sokerin lisääminen maustamattomaan jogurttiin tai puolukoihin auttaa tykkäämään happamista mauista. Myöhemmin sokerilisää voi vähentää ja jättää kokonaan pois.

  • Älä ilmaise omaa ennakkokäsitystäsi tarjoiltavasta ruoasta. Erityisen tärkeää on välttää tuomasta esiin negatiivisia asenteita.

  • Pelaa lapsen kanssa makupalapeliä. Se innostaa maisteluun mukaansa tempaavan pelin muodossa ja tarjoaa onnistumisen elämyksiä.

  • Jos lapsi on erityisen valikoiva ruoan suhteen, käytä rohkeustarrataulukkoa, jossa jokaisesta uudesta maistamisesta saa palkinnoksi tarran tai rastin ruutuun. Tietyn rastimäärän jälkeen voitte sopia jonkun isomman palkinnon, esimerkiksi sisäleikkipuistoreissun tai metsäretken.

Tarkistettu 9.6.2025