Lapsen hormonitoiminnan keskus on aivojen alla sijaitseva noin herneen kokoinen aivolisäke. Se aistii aivoista ja muualta elimistöstä saatavien viestien perusteella eri hormonien tarvetta ja ohjaa omilla säätelyhormoneilla niiden eritystä. Näin saadun palautevaikutuksen perusteella elimistön hormonitasapaino säätyy automaattisesti. Tämä järjestelmä ohjaa kilpirauhasen, lisämunuaisten ja sukurauhasten toimintaa.
Yleistä lapsen hormonitoiminnasta
Lapsen kasvu, kehitys ja aineenvaihdunta ovat eri hormonien säätelemä kokonaisuus.
Aivolisäkkeestä erittyy
kasvun kannalta välttämätöntä kasvuhormonia
vesitasapainon säätelijähormoni vasopressiinia (ADH)
imetyksen aikana maidon eritystä säätelevää prolaktiinia
synnytyksen käynnistymistä ja imetystä säätelevää oksitosiinia.
Kasvuhormonin puute johtaa lyhytkasvuisuuteen ja liikaeritys erittäin harvinaiseen suurikasvuisuusoireyhtymään.
Kilpirauhanen sijaitsee kaulan alaosassa keskellä. Sen erittämää tyroksiinia tarvitaan kasvuun ja kehitykseen sekä aineenvaihdunnan säätelyyn. Erityisesti kehittyvät hermosolut ovat kilpirauhashormonista riippuvaisia. Aivolisäke ohjaa kilpirauhashormonin määrää palautevaikutuksen välityksellä.
Lisämunuaiset sijaitsevat syvällä vatsaontelon yläosassa munuaisten päällä. Niistä erotetaan kuorikerros ja ydin, joilla on täysin erilaiset tehtävät.
Kuorikerros tuottaa elimistön aineenvaihdunnan kannalta elintärkeää kortisolia ja suolatasapainohormoni aldosteronia. Aivolisäke ohjaa kortisolin eritystä palautevaikutuksen välityksellä.
Ydinosa tuottaa adrenaliinia ja noradrenaliinia, jotka vaikuttavat sydämen toimintaan ja verenpaineeseen. Lisäksi lisämunuaisista erittyy pieniä määriä miessukuhormoneja.
Kiveksistä erittyvä testosteroni saa elimistössä aikaan miestyyppiset muutokset, joita ovat
lihaksiston ja luuston vahvistuminen
karvoituksen lisääntyminen
hienhaju
ihon rasvoittuminen.
Lisäksi testosteroni osallistuu kasvupyrähdykseen ja peniksen kasvuun murrosiän aikana. Aivolisäke tarkkailee elimistön tilaa ja sen erittämät säätelyhormonit ohjaavat testosteronin määrää elimistössä.
Munasarjojen erittämät estrogeenit saavat elimistössä aikaan naistyyppiset muutokset, joita ovat rintojen ja kohdun kasvu sekä emättimen limakalvon kehittyminen murrosiässä. Ne osallistuvat myös kuukautiskierron ja kehon aineenvaihdunnan säätelyyn. Luuston vahvistuminen ja kasvupyrähdyksen ajoittuminen ovat riippuvaisia estrogeeneistä.
Keltarauhashormoni eli progesteroni on naissukupuolihormoni, jota erittyy kuukautiskierron aikana munasarjaan kehittyvästä keltarauhasesta. Se osallistuu estrogeenin myötävaikutuksella kohdun limakalvon kehittymiseen kuukautiskierron loppupuolella. Kehittynyt limakalvo poistuu kuukautisvuotona, kun estrogeeni ja keltarauhashormonimäärä vähenevät kuukautiskierron lopussa.
Vatsaontelon yläosassa sijaitseva haima osallistuu elimistön aineenvaihduntaan ja suoliston toimintaan monipuolisesti.
Haiman erittämät entsyymit osallistuvat ravintoaineiden pilkkomiseen ohutsuolessa. Vain entsyymien pilkkomat ravintoaineet pystyvät imeytymään suolesta verenkiertoon elimistön ravinnoksi.
Haiman hormonisaarekkeissa syntyy insuliini- ja glukagonihormonia. Insuliinia tarvitaan, jotta solut saavat tarvitsemaansa sokeria polttoaineeksi. Glukagonia tarvitaan, jos verensokeri laskee liian alas ja maksan sokerivarastot täytyy ottaa käyttöön. Diabeteksessa haiman insuliinituotanto on häiriintynyt.
Lisäkilpirauhaset sijaitsevat kaulalla olevan kilpirauhasen takapinnalla. Rauhaset erittävät verenkiertoon kalsiumin aineenvaihduntaan luustossa ja munuaisissa vaikuttavaa hormonia. Jos veren kalsiumarvo alenee, hormonin valmistus lisääntyy, mikä palauttaa kalsiumarvon normaaliksi ja päinvastoin.
D-vitamiini on nimestään huolimatta oikeasti hormoni, joka osallistuu kalsiumaineenvaihdunnan säätelyyn. Normaalisti D-vitamiinia syntyy auringonvalon vaikutuksesta iholla. Suomessa auringonvalon määrä on rajallinen, minkä vuoksi ylimääräistä D-vitamiinia täytyy antaa lapsille suositusten mukainen määrä. D-vitamiinin puute voi johtaa luuston sairauksiin, kuten riisitautiin, tai poikkeavaan luuston kehittymiseen.
Luu on elävää kudosta, joka uusiutuu ja kasvaa hormonitoiminnan ohjaamana. Lapsen pituuskasvu tapahtuu luiden rustoisissa kasvulevyissä.
Riittävä ravitsemus ja D-vitamiinin saanti, liikunta sekä normaali hormonitoiminta ovat edellytys luuston kehittymiselle ja vahvistumiselle. Niiden puute voi johtaa luuston sairauksiin, kuten riisitautiin.
Luusto on kiinteässä vuorovaikutuksessa etenkin munuaisten ja suoliston kanssa. Luuston hyvinvointi on aina huomioitava näiden elinten sairauksissa.
Tarkistettu 3.2.2026