Tietoa anemioista ja niiden luokittelusta

Mikrosytäärisiä anemioita ovat esimerkiksi raudanpuuteanemia, talassemiat ja osa muista hemoglobiinipoikkeavuuksista sekä harvinainen sideroblastianemia. Anemiaa kutsutaan mikrosytääriseksi, kun punasolujen keskimääräinen tilavuus (koko) on pienentynyt. Etnisesti pohjoiseurooppalaisilla mikrosytäärisen anemian yleisin syy on raudanpuuteanemia. Kroonisten tautien, kuten tulehduksellisten suolistotautien tai reumatautien, yhteydessä ilmenevät anemiat ovat mikrosytäärisiä. Periytyvissä hemoglobiinimolekyylin globiiniosan poikkeavuuksissa, kuten talassemioissa, punasolut ovat usein pienikokoisia (mikrosytoosi).

Normosytäärisiä anemioita ovat esimerkiksi vuotoanemia, pitkäaikaiseen sairauteen liittyvä anemia, hemolyyttinen anemia ja aplastinen anemia. Normosytäärisessä anemiassa punasolujen keskimääräinen koko on iän mukaisella viitealueella. Normosytääriset anemiat jaetaan kahteen ryhmään: niihin, joissa punasolujen hajoaminen eli hemolyysi on kiihtynyttä ja niihin, joissa hemolyysiä ei esiinny.

Makrosytääriset anemiat ovat harvinaisia lapsilla ja nuorilla. Makrosytäärisiä anemioita ovat megaloblastinen anemia, joka johtuu B12-vitamiinin puutteesta, sekä luuytimen toimintahäiriöön, myelodysplasiaan liittyvä anemia. Jos verenkuvassa nähdään suurentunut punasolujen keskimääräinen tilavuus (E-MCV) ja hemoglobiini on alle iän mukaisen viitealueen, kutsutaan anemiaa makrosytääriseksi.