Tasainen ateriarytmi luo lujan perustan lapsen kasvulle ja kehittymiselle. Lapset ovat aikuisia herkempiä pitkien ateriavälien aiheuttamalle väsymykselle ja nälkäkiukulle. Tasaisen ateriarytmin avulla lapsi jaksaa touhuta ja oppia uusia asioita. Lisäksi ateriarytmi helpottaa syömisen pysymistä määrän ja laadun suhteen kohtuullisena ateriasta toiseen. Napostelu aterioiden välillä tai pitkin päivää häiritsee nälän ja kylläisyyden tunnistamista, eikä ruoka maistu aterioilla.
Lapsiperhe ja säännöllisen syömisen taito
Säännöllisen syömisen taito on yksi tärkeimpiä syömisen taitoja, joita lapsen on hyvä oppia. Lapsi oppii syömään säännöllisesti, kun aikuiset pitävät yllä selkeää ateriarytmiä ja syövät mahdollisuuksien mukaan yhdessä lapsen kanssa.
Vinkki
Pohdi: Millaisiin asioihin olet tyytyväinen perheenne ateriarytmissä? Onko tarpeen miettiä yhdessä eri viikonpäiville ateriarytmi koulupäivän pituuden, vanhempien aikataulujen ja muiden menojen mukaan?
Päivän ruokamäärä jaetaan pääaterioille: aamiaiselle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle. Tarpeen mukaan päivän aikana voi olla lisäksi 1–2 välipalaa. Monipuolinen aamupala ja lounas ovat erityisen tärkeitä syömisenhallinnan kannalta koko päivää ajatellen. Iltapäivän monipuolinen välipala auttaa odottamaan päivällistä ja vähentää napostelun tarvetta loppupäivän aikana.
Aamupala on erityisen tärkeä. Aamiaisen syötyään lapsi
jaksaa ja keskittyy paremmin aamupäivän aikana
syö vähemmän epäterveellisiä välipaloja ja hänen energiansaantinsa jakautuu tasaisemmin päivän mittaan
syö kohtuudella lounaalla. Liian iso lounas aiheuttaa väsymystä iltapäivän tunneilla.
Ateriarytmin tulisi olla samankaltainen arkisin ja viikonloppuisin. Aterioita olisi hyvä olla noin 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi voi joustaa kuitenkin esimerkiksi harrastusten mukaan. Esimerkiksi iltapäivällä voi syödä tukevamman välipalan ja päivällisen vasta treenien jälkeen.
Ruokahetki on parhaimmillaan perheen mukava yhdessäolon hetki, jossa jaetaan päivän kuulumiset ja suunnitellaan tulevaa. Pöydän ääreen kerääntyy lapsen ensimmäinen yhteisö, jonka aktiivinen ja arvostettu jäsen hän saa olla. Perheen yhteinen ruokailu voi siten edistää lapsen mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan lapsi syö aikuisen kanssa myös terveellisemmin kuin itsekseen.
Vinkkejä perheen yhteiseen ruokahetkeen
Ota lapsi mukaan aterian valmisteluun – anna pienelle lapselle pieniä tehtäviä, isommalle isompia. Pieni kehu yrittämisestäkin on paikallaan, vaikka lopputulos ei olisikaan paras mahdollinen.
Pidä älylaitteet, kirjat ja lehdet poissa yhteisestä ruokahetkestä.
Yhdessäolo on tärkeintä – ole läsnä lapselle, kuuntele, keskustelkaa.
Kokoa koko perhe pöydän ääreen, vaikka yhteinen ruoka ei maistuisi kaikille. Lapsi voi olla vähintään seurana ja siten osana ruokahetkeä.
Kannusta kaikkia maistamaan. Toistuva tarjoilu tekee ruoat tutuiksi.
Anna myönteistä palautetta hyvistä asioista lapsen syömisessä: “Voi että, kun minä olen ylpeä sinusta, kun maistat taas niin rohkeasti”, “Ihan mahtavaa, kun olet oppinut syömään porkkanaraastetta!” Lapset ovat ylpeitä oppimistaan taidoista.
Toimi itse hyvän syömisen mallina.
Jaa päivän ruokamäärä aterioille
Päivän ruokamäärä jaetaan pääaterioille: aamiaiselle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle. Tarpeen mukaan päivän aikana voi olla lisäksi 1–2 välipalaa. Monipuolinen aamupala ja lounas ovat erityisen tärkeitä syömisenhallinnan kannalta koko päivää ajatellen. Iltapäivän monipuolinen välipala auttaa odottamaan päivällistä ja vähentää napostelun tarvetta loppupäivän aikana.
Aamupala on erityisen tärkeä. Aamiaisen syötyään lapsi
jaksaa ja keskittyy paremmin aamupäivän aikana
syö vähemmän epäterveellisiä välipaloja ja hänen energiansaantinsa jakautuu tasaisemmin päivän mittaan
syö kohtuudella lounaalla. Liian iso lounas aiheuttaa väsymystä iltapäivän tunneilla.
Pyri pitämään ateriarytmi samana koko viikon
Ateriarytmin tulisi olla samankaltainen arkisin ja viikonloppuisin. Aterioita olisi hyvä olla noin 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi voi joustaa kuitenkin esimerkiksi harrastusten mukaan. Esimerkiksi iltapäivällä voi syödä tukevamman välipalan ja päivällisen vasta treenien jälkeen.
Kokoa perhe syömään yhdessä
Ruokahetki on parhaimmillaan perheen mukava yhdessäolon hetki, jossa jaetaan päivän kuulumiset ja suunnitellaan tulevaa. Pöydän ääreen kerääntyy lapsen ensimmäinen yhteisö, jonka aktiivinen ja arvostettu jäsen hän saa olla. Perheen yhteinen ruokailu voi siten edistää lapsen mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan lapsi syö aikuisen kanssa myös terveellisemmin kuin itsekseen.
Vinkkejä perheen yhteiseen ruokahetkeen
Ota lapsi mukaan aterian valmisteluun – anna pienelle lapselle pieniä tehtäviä, isommalle isompia. Pieni kehu yrittämisestäkin on paikallaan, vaikka lopputulos ei olisikaan paras mahdollinen.
Pidä älylaitteet, kirjat ja lehdet poissa yhteisestä ruokahetkestä.
Yhdessäolo on tärkeintä – ole läsnä lapselle, kuuntele, keskustelkaa.
Kokoa koko perhe pöydän ääreen, vaikka yhteinen ruoka ei maistuisi kaikille. Lapsi voi olla vähintään seurana ja siten osana ruokahetkeä.
Kannusta kaikkia maistamaan. Toistuva tarjoilu tekee ruoat tutuiksi.
Anna myönteistä palautetta hyvistä asioista lapsen syömisessä: “Voi että, kun minä olen ylpeä sinusta, kun maistat taas niin rohkeasti”, “Ihan mahtavaa, kun olet oppinut syömään porkkanaraastetta!” Lapset ovat ylpeitä oppimistaan taidoista.
Toimi itse hyvän syömisen mallina.
Tarkistettu 9.6.2025