Lapsen ruoan tarpeeseen ja ruokahaluun vaikuttavat muun muassa kasvunopeus, ulkoilu, päivärytmin vaihdokset, unen määrä ja terveydentila. Lapsi ei syö yhtä paljon joka aterialla, vaan tasaa kalorien saantiaan syömällä runsaan aterian jälkeen seuraavalla aterialla vähemmän.
Miten toimia?
Huolehdi perheen säännöllisestä ateriarytmistä. Lapsen on hyvä osallistua yhteisille aterioille, vaikka ruoka ei tuntuisi maistuvan. Muutoin on vaarana, että lapsella on nälkä pian ruokailun jälkeen ja oikea ruoka korvautuu napostelulla.
Anna lapsen ottaa ruokaa oman tarpeensa ja halunsa mukaan, mutta kuitenkin edes pieni maisteluannos. Jos tarjolla oleva ruoka ei maistu maisteluannosta enempää, lapsi voi syödä yhteisellä aterialla leipää, kasviksia ja lasin maitoa.
Kehu maistamisesta ja luo uskoa siihen, että lapsi kyllä oppii pitämään monenlaisista ruoista, kun maistelee niitä aina edes vähän.
Älä erityisesti tuputa ruokaa tai vaadi lasta syömään lautasta tyhjäksi.
Pitääkö lasta rankaista, jos ruoka ei maistu?
Onko oikein kiristää jälkiruoalla lasta syömään? Vanhempi voi ajatella, että rankaisemalla tai kiristämällä hän saa lapsen syömään enemmän kunnon ruokaa, mutta vaikutus on päinvastainen − lapsi pitää yhä vähemmän arkiruoasta ja alkaa himoita yhä enemmän jälkiruokia.
Pieni jälkiruoka silloin tällöin aterian päätteeksi on osa normaalia kaikille kuuluvaa syömistä. Jälkiruoalle ei tule antaa mitään erityisasemaa, vaan sen tehtävä on opettaa kohtuulliseen herkkujen syömiseen. Jälkiruokana voi olla myös hedelmä tai kippo tuoreita marjoja.