Siirry sivun sisältöön

Tietoa lapsen astmasta

Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Tyypillisiä astmaoireita lapsilla ovat pitkittynyt yskä, hengitysvaikeudet ja rasitusoireet.

Astma on keuhkoputkien limakalvon tulehduksellinen sairaus, johon liittyy keuhkoputkien ahtautumista. Kun ilmavirtaus vaikeutuu hengitysteissä, alkavat tyypilliset astmaoireet: yskä, hengenahdistus, hengitysvaikeus, hengityksen vinkuminen ja limaneritys. Oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Astma voi alkaa missä iässä tahansa. Sairauteen liittyy usein perinnöllisiä tekijöitä, mutta astman puhkeamiseen tarvitaan myös ulkoinen ärsyke. Keuhkoputkia ärsyttäviä tekijöitä eli ulkoisia ärsykkeitä on useita:

  • virusten ja bakteerien aiheuttamat infektiot

  • erilaiset allergiat, kuten allergia siitepölyille, eläimille, ruoka-aineille

  • fysikaaliset ärsykkeet, kuten rasitus, kylmä tai kuuma ilma, kuiva tai kostea ilma, pölyisyys

  • kemialliset ärsykkeet, kuten tupakansavu, ilmansaasteet

Lapsen astmaan vaikuttavia tekijöitä

Lasten astmassa on tyypillistä, että infektiot ja allergiat vaikuttavat oireiluun. Keuhkoputken tulehduksen luonne vaihtelee sen mukaan, onko lapsi allerginen vai oireileeko hän ainoastaan infektioiden yhteydessä.

Lapsuusiän pitkäaikainen astma on valtaosin allergista astmaa. Tavallisimmin allergioita aiheuttavat

  • eläinpölyt, kuten koiran tai kissan hilse

  • kasvien, kuten lepän, koivun, heinien ja pujon siitepölyt

  • ruoka-aineet.

Tärkeä allergiariskiä suurentava ympäristötekijä on tupakansavu.

Allergian aiheuttajia kutsutaan allergeeneiksi. Jos lapsella todetaan IgE-luokan vasta-aineita yhdelle tai useammalle allergeenille, hänen sanotaan olevan herkistynyt kyseiselle allergeenille. Kun lapsi joutuu kosketuksiin allergeenin kanssa, jolle hän on herkistynyt, voi tapahtua allerginen reaktio.

Astmaa sairastavalla tämä reaktio tapahtuu keuhkoputkissa. Allergeenit, esimerkiksi siite- ja eläinpöly, aiheuttavat tulehduksen hengitysteissä. Ärsykkeet, kuten virukset, pakkanen, ilmansaasteet ja rasitus voivat hankaloittaa keuhkojen toimintaa entisestään. Mitä herkemmin eri ärsykkeet pahentavat astmaoireita, sitä vaikeampi hengitystietulehduksia on hallita.

Pienellä astmaoireisella lapsella hengitystieallergioiden esiintyminen on merkittävin riskitekijä astman jatkumiseen kouluikään.

Pikkulapsista arviolta kolmasosa sairastaa vähintään kerran hengitystä vaikeuttavan ja keuhkoputkia ahtauttavan hengitystieinfektion ensimmäisten ikävuosien aikana. Kun pikkulapsella on ollut kolme tai neljä keuhkoputkentulehdusta, joiden yhteydessä uloshengitys on vaikeutunut, asetetaan yleensä astmadiagnoosi.

Ei-allergiselle astmalle on tyypillistä, että hengitysoireet tulevat esille flunssan aikana, välikausina lapsi voi olla oireeton. Jos lapselle ei kehity hengitysteihin vaikuttavaa allergiaa, häviävät astmaoireetkin useimmiten lapsen kasvaessa.

Kouluikäisistä astmaa sairastavista lapsista suurin osa on allergisia esimerkiksi siitepölyille tai eläinpölyille, jolloin heillä on astmaoireita muulloinkin kuin infektion aikana. Infektio voi pahentaa astmaa sairastavan lapsen oireita. Suuren osan astman pahenemisvaiheista laukaisee, erityisesti siitepölykausien ulkopuolella, hengitysteiden virusinfektiot.

Lapset voivat saada astmaoireita rasitustilanteissa, kuten leikeissä, peuhatessa tai urheilusuorituksissa. Rasitukseen liittyvä yskä voi myös olla astmaoire.

Kylmä ilma lisää monilla astmapotilailla rasitukseen liittyvää keuhkoputkien supistumistaipumusta.

Oireiden taustalla on useimmiten hoitamaton hengitystietulehdus.

Joillakin oireiluherkillä lapsilla jännitys, suuttuminen tai alakuloisuus voivat osaltaan johtaa astman vaikeutumiseen. Astmaoireina voi esiintyä väsyneisyyttä, ärtyneisyyttä, levottomuutta tai unihäiriöitä. Kun astman hoito on tasapainossa, poistuvat nämäkin oireet.

Päivitetty 15.8.2018