Lapsen terve kasvu

Perimä ohjaa voimakkaasti lapsen kasvua. Pitkillä vanhemmilla on useimmiten pitkiä lapsia ja lyhyillä vanhemmilla lyhyitä lapsia. Lisäksi lapsen kasvutapa eli kasvun kesto ja voimakkuus eri kasvun vaiheissa on usein peritty joko vanhemmilta tai isovanhemmilta.

Perintötekijät selittävät suurimman osan lasten yksilökohtaisista ja väestöryhmien välisistä pituuseroista. Siksi vanhempien pituus ja kasvutapa ovat keskeisiä tietoja, kun lapsen kasvua arvioidaan terveydenhuollossa.

Riittävä ravitsemus on edellytys lapsen terveelle kasvulle. Toisaalta liiallinen ravitsemus voi johtaa lihomiseen ja pituuskasvun kiihtymiseen.

Terve kasvu edellyttää ravitsemuksesta saatavaa energiaa sekä rakennusaineita lapsen kehon tarpeisiin. Esimerkiksi kalsium ja D-vitamiini ovat välttämättömiä luuston kehittymiselle.

Kasvuhormoni on välttämätöntä lapsen normaalille kasvulle. Sitä erittyy aivolisäkkeestä sysäyksittäin erityisesti yöaikaan. Keskushermosto säätelee eritystä muualta elimistöstä saatavien viestien perusteella. Luissa olevat kasvulevyt kasvavat kasvuhormonin vaikutuksesta. Kasvuhormoni osallistuu myös energia-aineenvaihdunnan säätelyyn elimistössä.

Lapsen normaali kasvu ja hermoston kehitys vaativat tyroksiinia eli kilpirauhashormonia, jota kaulalla oleva kilpirauhanen tuottaa verenkiertoon. Eri elimet tarvitsevat sitä toimiakseen normaalisti. Kilpirauhasen toimintaa säätelee aivolisäke, joka mittaa tarkasti elimistön kilpirauhashormonin tarvetta.

Sukuhormonit saavat aikaan murrosiän muutokset nuoren elimistössä sekä säätelevät pituuskasvua ja yleistä aineenvaihduntaa. Murrosiässä pituuskasvu kiihtyy voimakkaasti osin sukuhormonien vaikutuksesta.

Sukuhormonit erittyvät pojilla pääasiassa kiveksistä ja tytöillä munasarjoista. Sukuhormonien eritystä säätelee aivolisäke, jonka toimintaa ohjaa keskushermosto. Tämä järjestelmä aktivoituu murrosiässä, mutta tarkkaa tietoa siitä, miten, miksi ja milloin se tapahtuu, ei ole.

Lapsi tarvitsee huolenpitoa ja rakkautta terveen kasvun tueksi. Laiminlyödyn lapsen kasvulla on taipumus hidastua. Ilmiö on monitekijäinen kokonaisuus, joka ei korjaudu ennen kuin kasvuolosuhteet palautuvat normaaleiksi.

Äidin raskaudenaikaisilla elämäntavoilla voi olla vaikutusta lapsen kasvuun. Esimerkiksi raskaudenaikainen tupakointi voi johtaa lapsen hitaampaan pituuskasvuun ja suurempaan lihomisriskiin.

Lisämunuaisen erittämä kortisoli on elimistön tärkeä stressihormoni ja kasvun säätelijä, mutta suurina määrinä se voi hidastaa luuston kasvua. Kortisonia voi olla elimistössä liikaa lisämunuaisen liikatoiminnan seurauksena tai lääkityksen, kuten kortisonia sisältävien astmalääkkeiden, vuoksi.

Insuliini on sokeri- ja energia-aineenvaihdunnan tärkein säätelijä. Se vaikuttaa myös lapsen kasvuun.

Lapsen yleinen terveys ja etenkin monet sairaudet voivat vaikuttaa kasvuun. On arvioitu, että lasten yleisten elinolojen parantuminen, lasten sairastavuuden väheneminen ja parempi ravitsemus ovat viimeisten parin sadan vuoden aikana lisänneet ja aikaistaneet lasten pituuskasvua länsimaissa huomattavasti.

Kaikkia kasvua ohjaavia tekijöitä ei vielä tunneta.