Sosiaaliturva lapsen ja nuoren syöpähoitojen aikana

Kela korvaa lapsen sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja sairausvakuutuslain perusteella. Myös saattaja tai lapsen hoitoon osallistuva vanhempi voi saada matkakuluista korvausta. Matkojen omavastuuosuus lasketaan aina yhdensuuntaista matkaa kohti. Yleensä matkat korvataan halvimman matkustustavan mukaan ja muun kulkuneuvon käyttö on perusteltava erikseen. Infektioeristyksessä oleva lapsi tai nuori voi käyttää kulkuneuvona taksia.

Kelan ohjeiden mukaan omaa autoa pidetään halvimpana kulkuneuvona alle 100 kilometrin matkalla. Tällöin Kela ei vaadi terveydenhuollon todistusta, vaan oma ilmoitus riittää.

Matkakustannuksissa on kalenterivuotta kohti määritelty omavastuuosuus, joka on potilas­kohtainen. Jos osuus ylittyy, Kela maksaa ylityksen kokonaan.

Omavastuuosuuden täyttymistä on seurattava itse sekä säilytettävä mahdolliset kuitit. Matkakustannusten vuosikatto on potilaskohtainen, ja siihen huomioidaan kaikki lapsen sairaanhoidon ja kuntoutuksen vuoksi tarvitsemat matkat esimerkiksi sairaalaan, terveyskeskukseen, apuvälinesovitukseen tai kuntoutuspaikkaan. Lisäksi otetaan huomioon muut kuin syöpäsairauden hoitoon liittyvät terveydenhuollon matkat. Alle omavastuun jäävien matkakustannusten vuotuiseen seurantaan on Kelassa lomake SV 4. Sen käyttöä suositellaan: jos matkakustannuskatto on joka tapauksessa täyttymässä, lyhyetkin terveydenhuollon matkat kannattaa kirjata lomakkeelle.

Asiakkaalla on mahdollisuus saada terveydentilansa tai sairautensa vuoksi terveydenhuollon ammattihenkilön antama todistus (SV 67) esimerkiksi taksimatkaa varten. Todistus voidaan kirjoittaa kertamatkalle tai määräajalle.

Taksi tulee tilata alueellisesti keskitetystä Kela-taksien tilausnumerosta. Taksien tilausnumerot löydät Kelasta.

Kela korvaa lääkärin määräämien lääkkeiden hin­nasta tietyn prosenttiosuuden. Sen jälkeen kun vuo­tuinen, potilaskohtainen omavastuuraja on ylitty­nyt, lääkekustannukset korvataan periaatteessa kokonaan. Korvaaminen edellyttää, että lääkkeel­le on vahvistettu korvattavuus. Kela pystyy seuraa­maan omavastuurajan täyttymistä, kun lääkeostok­set tehdään apteekissa Kela-kortilla. Vuotuisen omavastuuosuuden ylittyessä Kela lähettää asiakkaalle kirjeen, jossa on mukana erillinen lomake apteekkia varten.

Lääkkeiden erityiskorvauksen tai kliinisten ra­vintovalmisteiden korvauksen saamiseksi on toimitettava Kelan toimistoon B-lääkärinlausunto korva­ukseen oikeuttavasta sairaudesta. Apteekki voi tarkistaa B-lausunnon saapumisen Kelaan ja myöntää lääkkeelle erityiskorvauksen, vaikka asian ratkaisu on vielä kesken.

Kela voi maksaa erityiskorvausta tietyin edellytyksin myös takautuvasti lääkärinlausunnon allekirjoituspäivämäärän jälkeen tehdyistä lääkeostoista. Takautuvaa erityiskorvausta voidaan kuitenkin maksaa enintään 3 kuukauden hoitoaikaa vastaavasta valmistemäärästä. Korvausta on haettava 6 kuukauden kuluessa lääkkeen ostopäivästä.

Edellä kerrottu koskee myös kliinisten ravintovalmisteiden korvaamista. Ennen korvauspäätöksen saamista tehdyistä lääkeostoista (kun B-lausunto on Kelassa käsittelyssä) kannattaa säilyttää apteekin kassakuitit ja kliinisistä ravintovalmisteista myös niin sanottu laskelma Kelaa varten.

Osa syöpäsairaan lapsen lääkkeistä on erityiskorvattavia, osa peruskorvattavia. Lääkekaton ulkopuolelle jäävät ilman lääkärin määräystä ostetut lääkkeet sekä sellaiset lääkärin määräämät lääkkeet, joille ei ole vahvistettua vähittäismyyntihintaa.

Erityishoitoraha korvaa vanhemman ansionmenetystä, mikäli vanhempi on estynyt teke­mästä työtään alle 16-vuotiaan lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen osallistumisen vuoksi, eikä saa poissaolon ajalta palkkaa. Kotiäidit ja -isät, päätoimiset opiskelijat, työttömänä olleet ja yrittäjät ovat myös oikeutettuja erityishoitorahaan. Erityishoitorahaa ei kuitenkaan makseta samanaikaisesti työttömyysetuuden, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan tai sairauspäivärahan kanssa. Erityishoitorahan määrä riippuu hakijan työtuloista, ja siitä maksetaan veroa.

Erityishoitorahaa voi saada lapsen vanhempi, joka osallistuu lapsensa hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla, sai­raala- tai poliklinikkahoitoon liittyvässä kotihoidos­sa tai kuntoutuskurssilla. Yleensä erityishoitorahaa maksetaan vain toiselle vanhemmista.

Erityishoitorahaa voidaan maksaa etuudessa mainittuja enimmäisaikoja pidemmältä ajalta, mikäli lapsen vaikeaan sairauteen liittyvän hoidon toteuttaminen sitä vaatii. Erityishoitorahaa voidaan maksaa myös sille ajalle, kun lapsi kokeilee kouluun tai päivähoitoon palaamista.

Hakemus lähetetään Kelan toimistoon. Takau­tuva hakuaika on neljä kuukautta. Liitteeksi tarvi­taan D-lääkärintodistus.

Alle 16-vuotias lapsi voi saada vammaistukea, jos tarvitsee vammansa tai sairautensa vuoksi säännöllistä, vähintään kuusi kuukautta kestävää hoitoa, huolenpitoa ja kuntoutusta. 16 vuotta täyttäneen vammaistuessa edellytetään vähintään vuoden kestävää toimintakyvyn alenemaa ja avuntarvetta. Kuukausittain maksettava vammaistuki on porrastettu kolmeen ryhmään: perusvammaistuki, korotettu vammaistuki ja ylin vammaistuki. Vammaistuen saamista eivät estä muut etuudet tai korvaukset, eikä se riipu vanhempien tai lapsen tuloista tai varallisuudesta. Vammaistuki on verotonta tuloa.

Hakemus lähetetään Kelan toimistoon. Liitteeksi tarvitaan C-lääkärinlausunto (tilanteen mukaan myös B-lau­sunto käy).

Kela ei korvaa julkisen terveydenhuollon maksuja asiakkaalle. Alle 18-vuotiailta henkilöiltä voidaan periä hoitopäivämaksua vuodeosastohoidosta vain seitsemältä hoitopäivältä kalenterivuodessa. Kaik­kien julkisten sairaaloiden hoitopäivät lasketaan silloin yhteen. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske päiväkirurgisista toimen­piteistä perittäviä maksuja.

Julkisessa terveydenhuollossa on vuotuinen po­tilasmaksujen maksukatto. Perheen kaikilta alle 18-vuotiailta henkilöiltä perittävät maksut lasketaan mukaan jommankumman vanhemman vuotuiseen maksukattoon. Terveydenhuollon yksiköt eivät voi seurata tämän potilasmaksujen perhekohtaisen maksukaton täyttymistä, vaan lasten maksujen seu­ranta on vanhempien vastuulla.

Kun maksukaton täyttyminen lähestyy, suosi­tellaan tämän vuoksi, että vanhemmat ottaisivat yhteyttä sen terveydenhuollon yksikön potilasmak­sutoimistoon tai sosiaalityöntekijään, missä potilas on hoidossa, kun maksukatto täyttyy. Tämä yksik­kö myöntää vapaakortit asianosaisille. Vapaakortit ovat voimassa kaikissa julkisissa sairaaloissa kyseessä olevan kalenterivuoden loppuun saakka.

Kunta on velvollinen antamaan pitkäaikaisen sairauden tai vamman aiheuttaman vammaisuuden perusteella erilaisia palveluja ja tukitoimia. Tällaisia ovat esimerkiksi henkilökohtainen apu, apuvälineet tai kuljetusapu vapaa-ajan kuljetuksiin. Vammaisuu­den perusteella voi saada kunnalta myös avustus­ta auton ostoon sekä korvauksen sairauden vuoksi välttämättömiin kodin muutostöihin. Näitä etuuksia haetaan kotikunnan sosiaalitoimistosta.

Kunta voi maksaa omaishoidon tu­kea pitkäaikaissairasta tai vammaista lasta kotona hoitavalle henkilölle. Tukeen kuuluu verollisen hoi­topalkkion lisäksi kunnan järjestämiä palveluja ja omaishoitajalle annettava vapaa. Omaishoidon tuen saaminen edellyttää, että kunta ja hoitaja tekevät hoidosta sopimuksen, johon liittyy hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitajana voi toimia muukin hoidettavalle läheinen henkilö kuin hoidettavan omainen.

Hakemus lähetetään kotikuntaan, yleensä vammaispalvelutoimistoon. Hakemukseen tulee liittää lääkä­rintodistus sairauden laadusta ja hoidon tarpeesta, esimerkiksi valokopio ajankohtaisesta C- tai B-lau­sunnosta.

16 vuotta täyttänyt potilas on oikeutettu saamaan sairaspäivärahaa, mikäli sairaus on niin vaikea, ettei työssäkäynti tai koulunkäynti ole mahdollista. Lisäksi on mahdollista saada 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. Vanhempi ei ole oikeutettu erityishoitorahaan tämän ikäisen lapsen hoitoon osallistumiseksi. Omaishoidontuessa ei ole ikään sidottuja rajoitteita. 16 vuotta täyttänyt voi saada Kelan ammatillisia kuntoutuspalveluja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tai työkyvyttömyyden estämiseksi.