Toimintaterapia on kuntoutusta, joka perustuu toiminnan terapeuttiseen käyttöön. Toimintaterapiassa lapselle tai nuorelle mielekästä tavoitteellista toimintaa voidaan soveltaa, porrastaa tai muokata siten, että toiminnasta suorituminen on mahdollista ja lapsi tai nuori saa onnistumisen kokemuksia. Toiminnan mahdollistamiseksi voidaan käyttää apuvälineitä tai ympäristöä voidaan muokata esimerkiksi siten, että pyritään poistamaan toimintaa rajoittavat tekijät.
Toimintaterapiassa lapsen tai nuoren osallistumista arkeen tuetaan siten, että mahdollisista toimintakyvyn rajoituksista huolimatta lapsi tai nuori löytää ja hallitsee keinot leikkiä, huolehtia itsestään, olla vuorovaikutuksessa ja viettää vapaa-aikaa itselleen mielekkäällä tavalla. Kokemus siitä, että vakavasta sairastumisesta huolimatta pystyy osallistumaan mielekkäisiin ja tarpeellisiin toimintoihin, pitää yllä motivaatiota sairaudesta toipumiseen.
Kun lapsi tai nuori sairastuu syöpään, hänen toimintakykynsä saattaa muuttua hetkellisesti sairauden oireiden, psyykkisen kuorman tai hoitojen seurauksena. Esimerkiksi sytostaattihoitojen sivuvaikutuksena hermoihin voi tulla toimintahäiriöitä, mikä voi vaikuttaa lapsen kykyyn liikkua ja käyttää käsiä. Myös näönvaraisessa hahmottamisessa, vireystilassa ja mielialassa voi tapahtua toimintakykyä heikentäviä muutoksia.
Pitkät sairaalajaksot ja toistuvat hoitotoimenpiteet voivat vaikuttaa toiminnalliseen ja psyykkiseen kehitykseen. Lapsi tai nuori voi kokea huonommuuden tunnetta sairastumisestaan ja toimintakyvyn muutoksista. Lapsen tai nuoren ja koko perheen kuntoutumisen ja elämänlaadun kannalta on tärkeää, että pystyvyyttä arjen toimintoihin, leikkiin ja vapaa-aikaan tuetaan.