Lapsen perusarki sisältää jo itsessään paljon virikkeitä. Pelit ja sosiaalinen media lisäävät entisestään viriketulvaa ja erityisesti lasten aivot kuormittuvat nopeasti.
Liikakuormittunut lapsi on väsynyt, ärtynyt ja huono keskittymään. Myös levottomuus ja aggressiivisuus voivat lisääntyä. Lapsen aivot tottuvat sähköisen maailman nopeaan vauhtiin. Kun pelaaminen tai katsominen pitää lopettaa, aivoihin jää vauhti päälle ja olo on levoton. Lapsen herkkyys ja temperamentti vaikuttavat viriketulvaan sopeutumiseen. Toisilla kuormitus näkyy nopeammin käytöksessä.
Digilaitteet tuovat paljon myös hyvää. Pelaaminen voi auttaa lapsen kielellistä oppimista, parantaa ongelmanratkaisukykyä ja kehittää visuaalista älyä. Terveellä järjellä asetetut rajat ja avoin kiinnostus teknologian mahdollisuuksia ja lapsen laitteiden käyttöä kohtaan kantaa pitkälle.
Pohdittavaa
- Vietetäänkö teidän perheessä liikaa vai sopivasti aikaa ruutujen äärellä?
- Haluaisitteko vähentää ruutuaikaa ja lisätä yhdessä tekemistä esimerkiksi ulkoillen?
- Paljonko on sopivasti ruutuaikaa?
| Ruutuaika | Ruutuajalla tarkoitetaan kaikkien digilaitteiden parissa vietettyä aikaa (puhelin, tv, tietokone, tabletit, konsolipelit). Tarkkaa suositusta ruutuajalle on vaikea antaa, koska esimerkiksi koululaisilla puhelin on osa yhteydenpitoa kavereiden kanssa. Alle kouluikäisen lapsen ruutuaika on kuitenkin hyvä rajata enintään kahteen tuntiin päivässä, jotta päiviin mahtuu riittävästi liikkumista ja yhdessäoloa muiden kanssa. Päivittäisen ruutuajan määrästä ja ylipäänsä digilaitteiden käytöstä on hyvä keskustella yhdessä ja sopia laitteiden käytölle rajat. Koko perheen ruutusopimus auttaa rajojen noudattamista. Siihen voi kirjata esimerkiksi, paljonko peliaikaa on viikossa, minä päivänä saa pelata tai missä puhelimet pidetään öisin. |
| Uskaltakaa rajoittaa ruutuaikaa | Kuulostelkaa omaa lastanne ja tarvittaessa rajoittakaa digilaitteiden käyttöä. Tämä suojelee lasta liialta viriketulvalta ja lisää hänen hyvinvointiaan. Vanhemman tehtävänä on rajojen asettamisen ohella myös pitää kiinni sovituista säännöistä. Näin lapsi oppii ymmärtämään, että sopimukset on tehty noudatettaviksi. Esimerkiksi, kun on sovittu, että puhelimet eivät tule ruokapöytään, on tärkeä aikuisena näyttää mallia ja toimia itsekin sääntöjen mukaan. Liiallisen digilaitteiden käytön merkkejä ovat: - ajatusten pyöriminen vain pelaamisessa tai sosiaalisessa mediassa
- jatkuvat kiukkukohtaukset ruutuajan loppumisesta
- päänsärky, ärtyisyys, levottomuus, väkivaltaisuus
- keskittymiskyvyttömyys
- uniongelmat
|
| Mikä neuvoksi? | - Tehkää ruutusopimus ja laittakaa se näkyville. Selkeä sopimus auttaa rauhoittamaan jokapäiväistä kiisteltyä siitä, saako pelata ja kuinka paljon.
- Sopikaa, mitkä hetket pidetään viriketulvasta vapaana. Yhteinen ruokailu? Saunailta? Sohvalla köllöttely? Ulkoiluhetket? Keskustelkaa, kuunnelkaa ja olkaa silloin aidosti läsnä. Lapsilla on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi.
- Jakakaa ruutuaikaa pienempiin osiin. Tuntien yhtämittainen ajanvietto kirkkaiden ja välkkyvien ruutujen ääressä rasittaa lapsen silmiä ja aivoja.
- Tutustukaa internetin, pelien ja sosiaalisen median maailmaan yhdessä. Osoittakaa kiinnostusta lapsen laitteiden käyttöä kohtaan ja opastakaa, miten netissä käyttäydytään.
- Laittakaa tarvittaessa estoja ja aikarajoituksia puhelimeen tai tietokoneeseen.
- Laittakaa munakello tai muu ajastin soimaan lapselle merkkinä siitä, että peliaika on päättynyt.
- Rauhoittakaa illan viimeiset tunnit ruuduilta. Miettikää, missä lapsen puhelinta säilytetään yön ajan.
- Tarkastakaa, missä asennossa lapsi touhuaa tabletin ääressä ja selailee älypuhelinta. Päänsärky on luonnollinen seuraus, jos selkä on mutkalla ja hartiat lysyssä.
- Auttakaa lasta keksimään muutakin puuhaa ja tekemistä itsekseen ja kavereiden kanssa. Liikunta ja ulkoilu auttavat myös viriketulvan purkamista ja nukkumista.
- Tylsyyskin on välillä hyvästä! On vaikeaa vain olla, mutta se on tärkeä taito. Sitä kannattaa myös harjoitella.
- Viettäkää välillä ihan kokonaan ruuduton päivä.
|