Vastasyntyneen verioksentelu tai veriset ulosteet eivät välttämättä ole oireita vakavasta ongelmasta.
Synnynnäiset vatsanpeitteiden kehityshäiriöt
Gastroskiisissa (vatsahalkio) vatsaontelon elimet työntyvät ulos vatsasta vatsanpeitteiden puutoksen vuoksi. Omfaloseelessä (napanuoratyrä) vatsaontelon elimet työntyvät ulos vatsaontelosta kalvomaisen pussin sisällä. Omfaloseeleen liittyy usein myös muita synnynnäisiä kehityshäiriöitä (sydän, virtsatiet, kromosomipoikkeavuudet).
Vatsanpeitteiden kehityshäiriöt voidaan nähdä sikiöultraäänessä. Tällöin perheelle järjestetään lastenkirurgin tapaaminen jo raskausaikana. Lapsen syntyessä lastenlääkäri on paikalla ja alkuhoidon jälkeen lapsi siirretään jatkohoitoon teho-osastolle. Lastenkirurgit vastaavat hoidosta ja jatkoseurannasta.
Maha-suolikanavan synnynnäiset tukokset
Synnynnäinen suolistotukos aiheuttaa vastasyntyneelle nopeasti oireita. Tukokseen viittaavia oireita ovat runsas oksentelu, vihreän eritteen oksentaminen, mekoniumin viiveinen tulo (yli 24–48 tuntia), veren oksentaminen tai veriset ulosteet ja vatsan pullotus. Jos epäily suoliston tukoksesta herää, lapsi otetaan selvityksiin tarkkailu- tai teho-osastolle. Maitoruokinta tauotetaan ja lapselle laitetaan nenämahaletku mahansisällön tyhjentämiseksi. Ravitsemus toteutetaan suonensisäisesti.
Tutkimuksina tehdään vatsan röntgenkuvaus tarvittaessa myös varjoaineella, ultraäänitutkimuksia sekä verinäytteitä. Jos löydökset viittaavat synnynnäiseen maha-suolikanavan tukokseen, tehdään vatsaontelon tutkimusleikkaus (laparotomia), jossa pyritään korjaamaan tukoksen syy. Leikkauksen jälkeen suoliston normaali toiminta käynnistyy yksilöllisesti, joskus se voi kestää viikkoja.
Verioksentelu ja veriset ulosteet
Osalla vastasyntyneistä oireet ovat vaarattomia ja ohimeneviä. Oireet johtuvat noin 30 prosentissa siitä, että lapsi on niellyt äidin verta synnytyksen yhteydessä tai jo kohdussa. Ensi elinpäivinä veriset pulautukset voivat johtua rikkinäisistä rinnanpäistä tulleesta verestä, jonka lapsi on imiessään niellyt.