Kotiutumisen jälkeen keskosena syntyneen vauvan seuranta jatkuu erikoissairaanhoidossa sairaalan kehitysseurantapoliklinikalla sekä neuvolassa. Seurantapaikka sekä seurannan tiheys ja kesto riippuvat keskosuuden asteesta ja lapsen ja perheen tarpeista. Hieman ennenaikaisesti syntyneet keskoset eivät useimmiten tarvitse erikoissairaanhoidon seurantaa kotiutumisen jälkeen.
Keskosen kehitystä arvioidaan kehitysiän eli korjatun iän mukaan. Kehitysikä lasketaan lasketusta ajasta eli laskettuna päivänä lapsen kehitysikä on nolla päivää. Kolmen kuukauden kuluttua lasketusta ajasta lapsella odotetaan olevan kolmen kuukauden ikäisen vauvan taidot, vaikka hänen kalenteri-ikänsä on enemmän. Esimerkiksi raskausviikolla 24 syntyneen kalenteri-ikä on yli kuusi kuukautta, vaikka kehitysikä on kolme kuukautta.
Pikkukeskosena syntyneen lapsen kehitystä arvioitaessa hänen ikänsä korjataan kehitysiän mukaiseksi kahden vuoden ikään saakka, minkä jälkeen arvio tapahtuu kalenteri-iän mukaisesti.
Keskoslapsen kehitysseurannan tavoitteena on tukea lasta ja havaita mahdolliset haasteet oikea-aikaisesti. Tarpeen mukaan voidaan lapselle järjestää kuntoutusta.
Keskoselle on tyypillistä epäkypsät liikemallit sekä matala lihasjänteys, jota korvatakseen lapsi käyttää vartalon yliojentamista. Vanhempia ohjataan hoito- ja kantoasennoissa, jotka lieventävät liiallista ojentamista.
Kehitykselliset taidot edistyvät arjen hoito- ja seurustelutilanteissa. Vauvan kanssa seurustelu onnistuu aluksi parhaiten sylissä. Vauvaa kannattaa alusta alkaen totuttaa olemaan myös lattialla eri asennoissa. Vatsalla ollessaan vauva oppii kannattelemaan päätään, tukeutumaan kyynärnojaan ja vähitellen liikkumaan itsenäisesti.
Kehitysseurannassa huomioidaan
- vuorovaikutus (vanhempien ja lapsen välillä, katsekontakti, hymyvaste, vastavuoroinen ääntely)
- tarkkaavaisuus, motorinen aktiivisuus, itsesäätely
- näkö (katseella seuraaminen, karsastus, silmävärve eli nystagmus)
- kuulo, ääniärsykkeen paikantaminen
- puheen- ja kielenkehitys
- oraalimotoriikka
- karkeamotoriikka/liikkuminen (asennonhallinta ja symmetria)
- hienomotoriikka, silmien ja käsien yhteistyötaidot
- havaintotaidot
- sosiaaliset ja leikkitaidot.
Kehitysseurannan ja kuntoutuksen painopistealueet muuttuvat lapsen iän karttuessa. Alle 1-vuotiaan lapsen motorinen kehitys luo pohjaa muulle kehitykselle.
| Kolmen kuukauden ikäisenä seurantakäynnillä arvioitavia asioita | - vuorovaikutus ja aistit: katse, hymy, ääntely, kuulo
- asennonhallinta ja monipuoliset liikkeet
- pään ja vartalon hallinta eri asennoissa ja nostettaessa
- vatsamakuulla oleminen
- käsien löytyminen: käsien tuominen yhteen ja suuhun
- lihasjänteys ja liikkeiden symmetria
|
| Kuuden kuukauden ikäisenä seurantakäynnillä arvioitavia asioita | - vuorovaikutus
- käsien käyttö, esimerkiksi tarttuminen molemmilla käsillä ja lelun vaihtaminen kädestä toiseen
- tarttuminen polviin tai varpaisiin
- asennon hallinta ja symmetria selällään, vatsamakuulla, sylissä, istuen ja pystyasennossa
- liikkuminen, esimerkiksi kääntyminen selältä vatsalle ja vatsamakuulla kiertyminen navan ympäri
- lihasjänteys ja liikkeiden symmetria
|
| Yhdeksän kuukauden ikäisenä seurantakäynnillä arvioitavia asioita | - vuorovaikutus ja ympäristön tutkiminen
- monipuolinen käsien käyttö
- istuma-asennon ja tuetun seisoma-asennon hallinta
- liikkuminen: istumaan nouseminen ja istumasta muihin asentoihin siirtyminen, ryömiminen, konttausasento
- lihasjänteys ja liikkeiden symmetria
|
| Kahdentoista kuukauden ikäisenä seurantakäynnillä arvioitavia asioita | - vuorovaikutus ja yhteinen leikki
- käsien käyttö, esimerkiksi vilkuttaminen, taputtaminen ja pinsettiote
- seisomaan nousu ja laskeutuminen tukea vasten
- liikkuminen: konttaus, karhunkäynti, askeltaminen tukea vasten tai tuetta, kiipeily
- lihasjänteys ja liikkeiden symmetria
|