Kenguruhoito on ensimmäinen keino aloittaa keskosen imetys. Se vähentää keskosen stressiä sekä lisää äidin oksitosiinihormonin eritystä, jolloin maitoa alkaa herua.
Kenguruhoito vaikuttaa imetyksen lisäksi myös positiivisesti vauvan fyysiseen ja neurologiseen kehitykseen. Vauvaa suositellaan pidettäväksi kenguruhoidossa mahdollisimman paljon.
Vauvan luona oloa ja hoitoon osallistumista suositellaan mahdollisuuksien mukaan ympärivuorokautisesti, huomioiden sekä perheen että osaston tilanteen.
Keskoset voivat olla valmiita syömään rinnalta jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Syömisvalmiuksien kehittyminen on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Imetysharjoittelut aloitetaan mahdollisimman pian, kun vauva on niihin valmis.
Keskosen nälkäviestit
Henkilökunta auttaa vauvan viestien tulkinnassa. Keskosella nämä viestit voivat olla hyvin pieniä.
Esimerkkejä keskosen nälkäviesteistä:
vauva lipoo huuliaan
vauva hamuilee
vauva vie käsiään suuhun
kenguruhoidossa vauva saattaa hakeutua kohti rintaa
rinnalla ollessaan vauva voi maistella rintaa tai tarttua siihen osoittaakseen nälkäänsä
Keskosen imetys edellyttää, että keskonen ei ole hengityskonehoidossa ja että hän on riittävän vakaavointinen sekä verenkierron että hengityksen suhteen.
Imemisen harjoittelu
Ensimmäiseksi keskonen harjoittelee imemistä niin, ettei maidon saaminen rinnasta ole pääasia. Ensi-imetys voi olla vauvan tutustumista rintaan lyhyesti esimerkiksi kenguruhoidon yhteydessä.
Kun vauva tulee virkeänä rinnalle harjoittelemaan syömistä ja äidillä on maito noussut kunnolla, kannattaa tyhjentää rinnat ennen imetystä.
Vauvan harjoitellessa hoitaja saattaa antaa maidon yhtä aikaa nenämahaletkun kautta. Näin vauva yhdistää rinnalla olon vatsan täyttymisen tunteeseen.
Vähitellen vauva alkaa imeä rintaa. Vauvan voimistuessa imut muuttuvat sarjoiksi ja vähitellen syöttöpunnituksissa huomataan vauvan saaneen rinnalta maitoa.
Tärkeintä syöttöpunnituksissa ei ole näkyvä tulos, vaan harjoittelu!
Rintamaidon koostumus
Rinnoista erittyy imetyksen tai lypsämisen aikana niin sanottua etu- ja takamaitoa, jotka ovat ravintosisällöltään hieman erilaisia.
Takamaito on rasvaisempaa ja sisältää enemmän energiaa, minkä vuoksi sitä voidaan käyttää ravitsemuksessa enemmän hyödyksi, jos maitoa tulee runsaasti ja sitä jää muuten yli vauvan tarpeen. Maidon koostumusta saatetaan myös analysoida osastolla. Tämän avulla vauvan ravitsemusta pystytään muokkaamaan yksilöllisemmin.