Säännöllisen syömisen taito

​Säännöllisen syömisen taito on yksi tärkeimpiä syömisen taitoja, joita lapsen on hyvä oppia. Lapsi oppii syömään säännöllisesti, kun aikuiset pitävät yllä selkeää ateriarytmiä ja syövät mahdollisuuksien mukaan yhdessä lapsen kanssa.

  • Millaisiin a​sioihin olette tyytyväisiä perheenne ateriarytmissä?
  • Onko tarpeen miettiä yhdessä eri viikonpäiville ateriarytmi koulupäivän pituuden, vanhempien aikataulujen ja muiden menojen mukaan?

Aterioita tasaiseen tahtiin

Tasainen ateriarytmi luo lujan perustan lapsen kasvulle ja kehittymiselle. Lapset ovat aikuista herkempiä pitkien ateriavälien aiheuttamalle väsymykselle ja nälkäkiukulle. Tasaisen ateriarytmin avulla lapsi jaksaa touhuta ja oppia uusia asioita. Lisäksi ateriarytmi helpottaa syömisen pysymistä määrän ja laadun suhteen kohtuullisena ateriasta toiseen.

Napostelu aterioiden välillä tai pitkin päivää puolestaan häiritsee nälän ja kylläisyyden tunnistamista, eikä ruoka maistu aterioilla.

Päivän ruokamäärä jaetaan pääaterioille: aamiaiselle, lounaalle, päivälliselle ja iltapalalle. Tarpeen mukaan päivän aikana voi olla lisäksi 1–2 välipalaa. Monipuoliset aamupala ja lounas ovat erityisen tärkeitä syömisenhallinnan kannalta koko päivää ajatellen. Iltapäivän monipuolinen välipala auttaa odottamaan päivällistä ja vähentää napostelun tarvetta loppupäivän aikana.

Aamupala on erityisen tärkeä, koska sitä syövät lapset

  • jaksavat ja keskittyvät paremmin aamupäivän aikana.
  • syövät kohtuudella lounaalla. Liian iso lounas aiheuttaa väsymystä iltapäivän tunneilla.
  • syövät vähemmän epäterveellisiä välipaloja ja heidän energiansaantinsa jakautuu tasaisemmin päivän mittaan.

Ateriarytmin tulisi olla samankaltainen arkisin ja viikonloppuisin. Aterioita olisi hyvä olla noin 3–4 tunnin välein. Ateriarytmi voi joustaa kuitenkin esimerkiksi harrastusten mukaan. Esimerkiksi iltapäivällä syödään tukevampi välipala ja päivällinen vasta treenien jälkeen.

Klikatessasi​ kuvaa saat sen ​isommaksi.

Syödään yhdessä

Ruokahetki on parhaimmillaan perheen mukava yhdessäolon hetki, jossa jaetaan päivän kuulumiset ja suunnitellaan tulevaa. Pöydän ääreen kerääntyy lapsen ensimmäinen yhteisö, jonka aktiivinen ja arvostettu jäsen hän saa olla. Perheen yhteinen ruokailu voi siten edistää lapsen mielen hyvinvointia. Tutkimusten mukaan lapsi syö aikuisen kanssa myös terveellisemmin kuin itsekseen.

Yhdessä ruoan äärellä

  • Ottakaa lapsi mukaan aterian valmisteluun – pienelle lapselle pieniä tehtäviä, isommalle isompia. Pieni kehu yrittämisestäkin on paikallaan, vaikka lopputulos ei olisi priimaa.
  • Pitäkää älylaitteet, kirjat ja lehdet poissa yhteisestä ruokahetkestä.
  • Yhdessäolo on tärkeintä – olkaa läsnä lapselle, kuunnelkaa, keskustelkaa.
  • Kootkaa koko perhe pöydän ääreen, vaikka yhteinen ruoka ei maistuisi kaikille. Lapsi voi olla vähintään seurana ja siten osana ruokahetkeä. Kannustak​aa kaikkia maistamaan. Toistuva tarjoilu tekee ruoat tutuiksi.
  • Antakaa myönteistä palautetta hyvistä asioista lapsen syömisessä. “Voi että, kun minä olen ylpeä sinusta, kun maistat taas niin rohkeasti”, “Ihan mahtavaa, kun olet oppinut syömään porkkanaraastetta!” Lapset ovat ylpeitä oppimistaan taidoista.
  • Toimikaa itse hyvän syömisen malleina.

Edellinen sivuSeuraava sivu

 


 

Päivitetty  14.11.2019 14.08