Ihopistokoe tai spesifisten allergiavasta-aineiden mittaaminen verikokeesta ovat kaikenikäisille lapsille käyttökelpoisia menetelmiä allergisen herkistymisen osoittamiseen. Tärkeää on varmistaa herkistyminen niille ympäristön allergeeneille, joita voidaan välttää (esimerkiksi lemmikkieläimet) tai joiden aiheuttamia astmaoireita voidaan estää kausiluontoisella lääkityksellä.
Lue lisää
allergiatesteistä.
Astmalle on tyypillistä oireiden ja löydösten vuorokausivaihtelu. Varsinkin astman alkuvaiheessa keuhkojen toiminta saattaa olla jaksoittain täysin normaalia, eivätkä tutkimukset sairaalan poliklinikalla aina välttämättä johda diagnoosiin. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen eli PEF (peak expiratory flow) -arvojen toistuva seuraaminen kotona voi tällöin paljastaa ajoittain esiintyvän keuhkoputkiahtauman ja sen korjaantumisen.
PEF-puhallus onnistuu kouluikäisillä lapsilla yleensä hyvin. PEF-arvo kertoo, kuinka nopeasti pystyy puhaltamaan ilmaa ulos keuhkoista. Huippuvirtausnopeuden normaaliarvo määräytyy iän, pituuden ja sukupuolen mukaan. Astmaoireiden aikana hengitystiet ovat ahtautuneet ja ilmaa on vaikeampi puhaltaa ulos, jolloin PEF-arvo on normaalia alhaisempi.
Astmaatikon puhallusarvot voivat olla matalampia aamuisin ja rasituksen jälkeen. Keuhkoputkia laajentavan lääkkeenoton jälkeen arvot vastaavasti suurenevat.
PEF-puhallus mitataan PEF-mittarilla, johon puhalletaan suukappaleen kautta. PEF-puhallusten suoritus ohjataan joko terveysasemalla, sairaalan poliklinikalla tai lääkäriasemalla.
Katso videolta ohjeet oikeaoppisesta PEF-puhallustekniikasta ja puhallustulosten merkitsemisemisestä.
PEF-puhalluksia käytetään astman toteamisvaiheessa yli 10-12 vuoden ikäisillä lapsilla. Lisäksi 6-vuotiaasta alkaen PEF-puhalluksilla seurataan astman hoitotasapainoa lääkityksen aikana.
Astman toteamisvaiheessa PEF-kotimittauksia neuvotaan tehtäväksi kahden viikon ajan aamuin illoin ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen. Jokaisella kerralla pyritään saamaan kolme luotettavaa peräkkäistä puhallusta, joiden mittausarvot kirjataan taulukkoon.
Arvokasta tietoa astman tasapainosta saadaan kotona tehdystä 1–2 viikon puhallusseurannasta, joka tehdään ennen kontrollikäyntejä. Vaihtoehtoisesti lääkäri voi myös pyytää mittaamaan PEF-arvon astmaoireiden aikana ja vertaamaan sitä oireettomassa vaiheessa mitattuun arvoon.
PEF-arvoja voidaan käyttää astman omaseurannan työkaluna. Kouluikäinen astmaa sairastava lapsi mittaa mahdollisimman vähäoireisena aikana oman parhaan arvonsa muutaman kerran vuodessa ja merkitsee sen oirepäiväkirjaansa. Arvon tulisi tasaisesti iän myötä nousta.
Jos oireisena aikana oma paras PEF laskee yli 20 %, tulee säännöllistä astmalääkitystä tehostaa. Jos se laskee yli 30 %, on lääkärissä käynti aiheellinen.
Astmaoireet esiintyvät usein rasituksen yhteydessä. Rasitusastmakohtauksessa keuhkoputket supistuvat ja aiheuttavat yskää ja mahdollisesti hengitysvaikeutta. Kun epäillään keuhkoputkien
poikkeavaa supistumisherkkyyttä, voidaan suorittaa rasituskoe.
Tämä testi on kaikkein herkin tapa todeta lapsella poikkeava keuhkoputkien supistumisherkkyys. Kokeessa keuhkojen toimintaa arvioidaan kuuntelemalla stetoskoopilla ja mittaamalla keuhkofunktiota ennen ja jälkeen 6–8 minuuttia kestävän rasituksen. Rasituskoe suoritetaan mieluiten juoksemalla ulkona. Keuhkojen toimintaa mitataan lapsen iän mukaisesti joko funktiokokeella eli oskillometrialla (kuvassa) tai spirometrialla.
Videolla kerrotaan, mitä sisällä tehtävän rasituskokeen aikana tapahtuu.
Epäselvissä tapauksissa voidaan 12-vuotiaalla ja vanhemmalle lapselle tehdä myös metakoliini-tai histamiinialtistus, jolloin mitataan suoraan hengitysteiden sileän lihaksen supistumisherkkyyttä. Testiainetta annostellaan kasvavina annoksina keuhkojen toimintaa seuraten. Tutkimus on hyödyllinen astman toteamisessa silloin, kun muiden keuhkojen toimintakokeiden perusteella taudinmääritys on epäselvä.
Videolla kerrotaan, mitä keuhkojen altistuskokeessa tapahtuu.Jos lapsella on rasitukseen liittyvää hengitysvaikeusoireilua ja rasituskoe tulos on normaali, diagnostiikkaa voidaan jatkaa eukapnisella voluntaarisella hypervatilaatio (EVH) -kokeella, jossa yli 10-vuotias lapsi ventiloi maksimaalisesti 5% hiilidioksidillarikastettua ilmaa 6 minuutin ajan. EVH-testissä nähdään helposti erilaiset hengitystekniikan virheet.
Videolla kerrotaan, mitä uloshengityksen typpioksidimittauksessa tapahtuu.