Pienillä alle 2–3-vuotiailla lapsilla taudinmäärityksessä tukeudutaan oiretietoihin ja kuuntelulöydöksiin. Pienellä lapsella voidaan todeta astma, jos lapsella on toistuvasti uloshengitysvaikeutta tai pitkittynyttä yskää, eikä niille löydetä muuta syytä.
Ylähengitysteiden tutkiminen on tärkeää, koska esimerkiksi tulehdus ylähengitysteissä voi aiheuttaa tai pahentaa hengitystieoireita. Lisäksi keuhkojen röntgenkuvauksella varmistetaan, ettei kyseessä ole jokin muu tautitila.
Astmaselvittelyihin liittyviä toimintakokeita ja tutkimuksia
Leikki-ikäisten yli 2–3-vuotiaiden lasten keuhkojen toimintaa voidaan tutkia oskillometriamenetelmällä. Menetelmä sopii hyvin leikki-ikäisten tutkimiseen, sillä mittaus tapahtuu lepohengityksen aikana.
Isommilla lapsilla astmalle tyypillinen ahtautuneen keuhkoputken laajeneminen voidaan todeta spirometria-tutkimuksessa. Spirometriapuhallus onnistuu yleensä esikouluiästä alkaen.
| Allergiaselvittelyt | Ihopistokoe tai spesifisten allergiavasta-aineiden mittaaminen verikokeesta ovat kaikenikäisille lapsille käyttökelpoisia menetelmiä allergisen herkistymisen osoittamiseen. Tärkeää on varmistaa herkistyminen niille ympäristön allergeeneille, joita voidaan välttää (esimerkiksi lemmikkieläimet) tai joiden aiheuttamia astmaoireita voidaan estää kausiluontoisella lääkityksellä. |
| PEF-mittaukset lapsilla | Astmalle on tyypillistä, että oireet voivat vaihdella vuorokaudenkin sisällä. Varsinkin astman alkuvaiheessa keuhkojen toiminta saattaa olla jaksoittain täysin normaalia, eivätkä tutkimukset sairaalassa ollessa välttämättä johda diagnoosiin. Uloshengityksen huippuvirtausarvojen eli PEF (peak expiratory flow) -arvojen toistuva seuraaminen kotona voi tällöin paljastaa ajoittain esiintyvän keuhkoputkiahtauman ja sen korjaantumisen. PEF-puhalluksia käytetään astman toteamisvaiheessa yli 10–12 vuoden ikäisillä lapsilla. Lisäksi 6-vuotiaasta alkaen PEF-puhalluksilla seurataan astman hoitotasapainoa lääkityksen aikana. PEF-puhallus onnistuu kouluikäisillä lapsilla yleensä hyvin. PEF-arvo kertoo, kuinka nopeasti pystyy puhaltamaan ilmaa ulos keuhkoista. Huippuvirtausnopeuden normaaliarvo määräytyy iän, pituuden ja sukupuolen mukaan. Astmaoireiden aikana hengitystiet ovat ahtautuneet ja ilmaa on vaikeampi puhaltaa ulos, jolloin PEF-arvo on normaalia alhaisempi. Astmaatikon puhallusarvot voivat olla matalampia aamuisin ja rasituksen jälkeen. Keuhkoputkia laajentavan lääkkeenoton jälkeen arvot vastaavasti suurenevat. |
| PEF-mittausten tekeminen kotona | PEF-puhallus mitataan PEF-mittarilla, johon puhalletaan suukappaleen kautta. PEF-puhallukset ohjataan joko terveysasemalla, sairaalan poliklinikalla tai terveysasemalla. Astman toteamisvaiheessa PEF-kotimittauksia neuvotaan tehtäväksi kahden viikon ajan aamuin illoin ennen ja jälkeen keuhkoputkia avaavan lääkkeen. Jokaisella kerralla pyritään saamaan kolme luotettavaa peräkkäistä puhallusta, joiden mittausarvot kirjataan taulukkoon. Jos astma on jo todettu, voidaan 1–2 viikon kotona tehtävillä PEF-mittauksilla seurata astman hoitotasapainoa. Lääkäri voi myös pyytää mittaamaan PEF-arvon astmaoireiden aikana ja vertaamaan sitä oireettomassa vaiheessa mitattuun arvoon. PEF-arvoja voidaan käyttää astman omaseurannan työkaluna. Kouluikäinen astmaa sairastava lapsi mittaa mahdollisimman vähäoireisena aikana oman parhaan arvonsa muutaman kerran vuodessa ja merkitsee sen oirepäiväkirjaansa. Arvon tulisi tasaisesti iän myötä nousta. Jos oireisena aikana oma paras PEF laskee yli 20 %, tulee säännöllistä astmalääkitystä tehostaa. Jos se laskee yli 30 %, on lääkärissä käynti aiheellinen. |
| PEF-mittausten ohjevideo | |
| Rasituskoe lapsilla |
Astmaoireet esiintyvät usein rasituksen yhteydessä. Rasitusastmakohtauksessa keuhkoputket supistuvat ja aiheuttavat yskää ja mahdollisesti hengitysvaikeutta. Kun epäillään keuhkoputkien poikkeavaa supistumisherkkyyttä, voidaan suorittaa rasituskoe. Rasituskokeessa lapsi juoksee ulkona tai juoksumatolla ja spirometrilaitteella mitataan, muuttuuko keuhkojen toiminta juoksun jälkeen. Tämä testi on kaikkein herkin tapa todeta lapsella poikkeava keuhkoputkien supistumisherkkyys. Kokeessa keuhkojen toimintaa arvioidaan kuuntelemalla stetoskoopilla ja mittaamalla keuhkofunktiota ennen ja jälkeen 6–8 minuuttia kestävän rasituksen. Rasituskoe suoritetaan mieluiten juoksemalla ulkona. Keuhkojen toimintaa mitataan lapsen iän mukaisesti joko funktiokokeella eli oskillometrialla (kuvassa) tai spirometrialla. |
| Rasituskokeen ja ulkojuoksukokeen ohjevideot | Videolla kerrotaan, mitä sisällä tehtävän rasituskokeen aikana tapahtuu.
|
| Histamiini- ja metakoliinialtistuksen ohjevideo | Epäselvissä tapauksissa voidaan 12-vuotiaalle ja vanhemmalle lapselle tehdä myös metakoliini-tai histamiinialtistus, jolloin mitataan suoraan hengitysteiden sileän lihaksen supistumisherkkyyttä. Testiainetta annostellaan kasvavina annoksina keuhkojen toimintaa seuraten. Tutkimus on hyödyllinen astman toteamisessa silloin, kun muiden keuhkojen toimintakokeiden perusteella taudinmääritys on epäselvä. Videolla kerrotaan, mitä keuhkojen altistuskokeessa tapahtuu. |
| EVH-koe | Jos lapsella on rasitukseen liittyvää hengitysvaikeusoireilua ja rasituskokeen tulos on normaali, diagnostiikkaa voidaan jatkaa eukapnisella voluntaarisella hypervatilaatio (EVH) -kokeella, jossa yli 10-vuotias lapsi ventiloi (hengittää) maksimaalisesti 5 % hiilidioksidillarikastettua ilmaa 6 minuutin ajan. EVH-testissä nähdään helposti erilaiset hengitystekniikan virheet. |
| Harvinaisemmat tutkimukset: uloshengityksen typpioksidimittaus (video) | Astmatulehdusta voidaan mitata leikki-iästä alkaen määrittämällä uloshengityksen typpioksidi. Testi soveltuu vain allergiselle lapselle. Tuloksen tulkinta voi olla haastavaa, koska monet tekijät, kuten lapsen koko, allergian voimakkuus ja infektiot, vaikuttavat testitulokseen. Selvästi viitearvojen yläpuolella oleva arvo viittaa kuitenkin keuhkoputkien astmaattiseen tulehdukseen. Videolla kerrotaan, mitä uloshengityksen typpioksidimittauksessa tapahtuu. |