Astma on pitkäaikainen keuhkosairaus, johon kuuluvat keuhkoputkien lisääntynyt supistumisherkkyys eli hyperreaktiivisuus ja siihen yleensä liittyvä keuhkoputkiston limakalvotulehdus eli inflammaatio.
Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Lääkärin toteamaa astmaa sairastaa noin 3–6 prosenttia lapsista. Lisäksi ainakin yhtä suurella osalla lapsista voi olla astmankaltaisia oireita. Astmaoireet alkavat usein jo alle kouluiässä.
Tyypillisiä astmaoireita ovat vaikeutunut, vinkuva tai pihisevä hengitys, erityisesti uloshengitysvaikeus.
Astmaoireita voivat lisäksi olla viikkoja kestävä pitkittynyt tai toistuva yskä sekä yöyskä, rasitukseen liittyvä yskä tai hengitysvaikeus, alentunut suorituskyky, allergeenialtistuksen aiheuttama yskä tai hengitysoire, ja pikkulapsilla mahdollisesti myös tihentynyt hengitys ja poikkeavan runsas limaisuus ja rohina.
Näiden oireiden vuoksi on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle, josta tarvittaessa tehdään lähete astmaselvityksiin lasten poliklinikalle.
Astmaoireita laukaisevia tekijöitä ovat muun muassa
hengitystieinfektiot
fyysinen rasitus
kylmä ilma
altistuminen allergeeneille tai erilaisille ärsykkeille, joista merkittävin on tupakansavu.
Oireet saattavat pahentua erityisesti öisin.
Alle 3-vuotiaiden pikkulasten astmadiagnoosi perustuu tavallisimmin toistuviin päivystyskäyntiä vaatineisiin hengitysvaikeusoireisiin (obstruktiivinen bronkiitti). Joskus voidaan pienimpien lasten osalta joutua selvittämään hengitysteiden tähystystutkimuksella rakenteellisten syiden mahdollisuutta hengitysvaikeuksien taustalla.
Astmadiagnoosin asettamisen jälkeen aloitetaan säännöllinen lääkitys. Kaikilla astmalapsilla tulee olla tarvittaessa käytettävä hengitettävä keuhkoputkia avaava lääke sekä hoitava astmalääke, joko hengitettävässä muodossa eli niin sanottu inhalaatiosteroidi tai suun kautta otettava lääke.
Infektio-oirepainotteinen pikkulasten astma paranee usein jo muutaman vuoden kuluessa, kun taas allergiaoireisen lapsiastmaatikon oireet ja hoidon tarve usein jatkuvat pidempään.
Astman hoidon tavoitteena on lapsen mahdollisimman normaali elämä, hyvä suorituskyky ja hengitysfunktio sekä kasvu ja kehitys pienimmällä mahdollisella riittävällä lääkeannoksella.
Tarkistettu 30.12.2024
