Ruoka-allergian hoito riippuu siitä, kuinka vaikeita oireet ovat ja kuinka keskeinen vältettävä ruoka-aine on ravitsemuksessa.
Vaikeaoireisessa ruoka-allergiassa hoitona on oireita aiheuttavan ruoan huolellinen välttäminen, joka perustuu aina lääkärin diagnoosiin.
Ravitsemuksellisesti keskeinen vältettävä ruoka-aine korvataan ravintoarvoltaan vastaavilla tuotteilla ja varmistetaan, että lapsi saa riittävästi myös vitamiineja ja kivennäisaineita.
Lievien oireiden vuoksi lapsi ei tarvitse erityisruokavaliota, allergiatestejä eikä lääkärintodistusta. Lieviä oireita aiheuttavat ruoat, esimerkiksi koivuallergian kanssa ristireagoivat kypsentämättömät kasvikset, siirretään koulun ruokailutilanteessa lautasella syrjään vanhempien ilmoituksen perusteella.
Milloin tarvitaan lääkärintodistus?
Lääkärintodistus kirjoitetaan lapselle, jonka ruoka-allergia on vaikeaoireinen ja vaatii ehdotonta välttämistä. Lääkäri ottaa kantaa myös siihen, tarvitseeko lapsi vaikeiden allergiaoireiden hoitoon adrenaliiniruiskeen. Lisäksi todistus tarvitaan myös lieväoireiselle lapselle, mikäli hän on allerginen keskeiselle ruoka-aineelle, kuten maidolle tai viljoille, sillä tasapainoisen ruokavalion turvaamiseksi ruoka-aine täytyy korvata lapselle sopivalla ruokavaihtoehdolla.
Pikkulasten allergiat paranevat usein ennen kouluikää ja siksi lääkärintodistus päivitetään 1–2 vuoden välein.
Kasvun ja ravitsemuksen seuraaminen
Lapsen kasvua, ruokavalion laajenemista ja syömistaitojen harjaantumista seurataan neuvolassa ja tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Moniallergisen lapsen kohdalla on tärkeä huolehtia lapsen riittävästä ravinnonsaannista kasvun turvaamiseksi. Tarvittaessa perhe ohjataan ravitsemusterapeutille.
Ruoka-allergian ennuste
Lasten ruoka-allergian ennuste on yleensä hyvä ja se väistyy suurimmalla osalla kouluikään mennessä.
Ruokasiedätys
Jos vaikea ruoka-allergia ei ole väistynyt kouluikään mennessä, voidaan harkita ruokasiedätystä.
Ruokasiedätys on kokeellista, yliopistosairaaloissa annettavaa hoitoa valikoidulle potilasryhmälle.
Ruokasiedätyksessä kasvatetaan asteittain potilaan sietokykyä aiemmin oireita aiheuttanutta ruoka-ainetta kohtaan. Tavoitetasoon pääsyn jälkeen ruoka-aineen käyttöä tulee jatkaa päivittäin yleensä läpi elämän saavutetun keinotekoisen sietokyvyn ylläpitämiseksi.
Päätös mahdollisesta ruokasiedätyksestä tehdään aina yhdessä hoitavan erikoislääkärin, potilaan ja perheen kanssa. Potilaan oma hyvä motivaatio on keskeisen tärkeää siedätyshoidon onnistumiselle. Tällä hetkellä Suomessa annetaan maidon, kananmunan, vehnän ja maapähkinän ruokasiedätystä.
Edellinen sivuSeuraava sivu