Suomessa syntyy vuosittain noin 550 synnynnäistä sydänvikaa sairastavaa lasta. Useimpien rakenteellisten sydänvikojen ennuste on hyvä ja myöhäissairastavuus melko vähäinen. Lapsen vointia kuitenkin seurataan läpi elämän.

Osa sydänvioista saattaa parantua kokonaan spontaanisti. Joskus vika on niin lievä, ettei se häiritse sydämen toimintaa eikä vaikuta potilaan vointiin, jolloin vikaa ei tarvitse korjata.

Synnynnäiset sydänviat voidaan jakaa oikovirtausvikoihin, ahtaumavikoihin ja monimutkaisiin vikoihin, joissa lapselta voi puuttua esimerkiksi toinen sydämen kammioista tai sydänläppä.

Lasten rakenteelliset sydänviat poikkeavat olennaisesti aikuisten sydänongelmista. Kongenitaalisten eli synnynnäisten sydänvikojen hoito vaatii erityisosaamista sekä sydänvian toteamisessa että hoidossa.

Rakenteellisten sydänvikojen lisäksi lapsilla esiintyy rytmihäiriöitä ja sydänlihaksen sairauksia. Ne ovat kuitenkin huomattavasti harvinaisempia lapsilla kuin aikuisilla.

Synnynnäisten sydänvikojen hoidon tekniikat kehittyvät jatkuvasti. Erityisesti monimutkaisten sydänvikojen hoidossa on tärkeää yhdistää katetritoimenpiteet ja kirurginen hoito, jolloin potilaan elinaikana tarvitsemien leikkausten määrä vähenee.

Suomessa lasten vaikeimpien sydänvikojen toimenpiteet tehdään keskitetysti Uudessa lastensairaalassa Helsingissä.