Milloin epäillään autismikirjon häiriötä?

Epäily autismikirjon häiriöstä voi herätä lapsen puutteellisista leikki- tai sosiaalisista taidoista, kapea-alaisista kiinnostuksen kohteista tai vaikeudesta sopeutua muutoksiin.

Villen tarina

Ville on 2,5-vuotias poika. Vauvana Ville oli kuten muutkin lapset. Hän oppi kävelemään normaalisti 1-vuotiaana, ja osasi sanoa silloin muutaman sanankin. Puhe ei kuitenkaan edistynyt, vaan Ville alkoi uppoutua yhä enemmän omiin kiinnostuksiinsa. Tällä hetkellä Ville ei reagoi nimelleen tai puheelle muutenkaan kuin satunnaisesti. Katsekontaktiin Ville tulee harvoin, eikä hän tule näyttämään vanhemmille mielenkiintoisia leluja tai osoittele sormellaan esim. lamppua, kelloa tai kirjan kuvia.

Kun Ville haluaa jotakin, hän saattaa esim. kiivetä itse tuolille ja hakea haluamansa herkun tai esineen, tai vetää aikuista kädestä. Kirjaimet ja numerot Ville on oppinut nimeämään englanniksi tabletilta katsomistaan videoista.

Päiväkodissa Ville ei juurikaan ole kiinnostunut muista lapsista. Hän ei osaa leikkiä, vaan juuttuu mieluisiin esineisiin, rivittää tai pyörittää leluja tai niiden osia. Välillä Ville tarkastelee kädessään olevaa lelua katsellen sitä silmäkulmastaan. Hän vastustelee uusia asioita ja muutoksia.

Innostuessaan Ville heiluttaa käsiään ja nousee varpailleen. Ville ei yritä korvata ilmeillä tai eleillä puuttuvaa puhettaan. Parhaimmillaan Ville on kontaktissa mukavissa kutittelu- ja peuhaamisleikeissä ja hän saattaa potkaista muutaman kerran palloa vuorotellen aikuisen kanssa.

Epäily autismikirjon häiriöstä pienellä lapsella voi herätä, jos

  • Lapsen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan on vähäinen. Katsekontakti on puutteellinen, eikä lapsi pyri jakamaan tarkkaavuuttaan esimerkiksi osoittamalla
  • Puheen kehitys etenee hitaasti, eikä lapsi pyri korvaamaan puuttuvaa puhetta muilla keinoilla. Lapsi ei näytä kuuntelevan ja reagoi puheeseen tavallista vähemmän.
  • Lapsen leikkitaidot ovat puutteelliset.
  • Lapsella on epätavallista toistavaa käyttäytymistä. Hän saattaa juuttua tiettyihin esineisiin tai tekemisiin. Lapsi vastustelee uusia asioita ja muutoksia.
  • Lapsella on maneereita eli hän esim. heiluttelee käsiään epätavallisesti.
  • Lapsella esiintyy aistiherkkyyttä (esim. arkinen ääni voi saada hänet itkemään tai viemään kädet korvilleen) tai reagoimattomuutta aistiärsykkeisiin.
  • Lapsi unohtaa oppimiaan taitoja, esim. hänellä on ollut jo sanoja käytössään, mutta hän ei enää käytä niitä.

On kuitenkin huomioitava, ettei mikään yksittäinen oire esiinny pelkästään autismikirjon häiriössä, eivätkä yksittäiset erityispiirteet merkitse autismikirjon häiriötä, vaan kyse on laajemmasta oirekuvasta.

Alle 2,5-vuotiaiden lasten autismiriskin arviointiin on kehitetty muun muassa M-CHAT-R/F™-seulontakysely. Seulontakyselyä voidaan käyttää myös neuvolassa. On muistettava, että erilaiset seulontakyselyt ovat vain suuntaa antavia. Epäiltäessä autismikirjon häiriötä on tärkeää joka tapauksessa ottaa yhteyttä neuvolaan, jotta voidaan tarkemmin selvittää, mistä on kyse ja aloittaa tukitoimia mahdollisimman pian.

Isommilla lapsilla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet kiinnostukset ja toiminnot voivat näkyä erityisesti toimimisessa saman ikäisten lasten kanssa.

Lue lisää

Matin tarina

7-vuotias Matti on aina ollut oman tiensä kulkija. Hän on kehittynyt normaalisti, mutta liikunta ei ole koskaan ollut mieluista. Matti oppi lukemaan 3-vuotiaana ja samalla heräsi kiinnostus dinosauruksiin, joiden latinankieliset nimet hän oppi helposti. Pyörällä ajamista harjoiteltiin pitkään; aluksi Matti suuttui kovasti, kun ei osannutkaan heti.

Matti on aina viihtynyt aikuisten seurassa, ja päiväkodissa hän hakeutui mieluiten keskustelemaan lempiaiheistaan aikuisen kanssa. Matin puhe on sävyltään tasaista ja kirjakielisen kuuloista. Katsekontaktia Matti käyttää niukasti, mutta välillä hän saattaa tulla aivan lähelle ja olla pitkään katsekontaktissa, erityisesti innostuessaan. Piirtäminen on ollut työlästä ja kynä on usein nyrkkiotteessa, vaikka ”oikeaa” kynäotetta on harjoiteltu.

Esikoulussa Matti on saanut yhden kaverin, jonka kanssa hän viihtyy. Yhdessä kaverin kanssa Matti kaivaa pihalla vesiväyliä tai juoksentelee. Matti on aiemmin ollut hyvin keskittymätön, mutta hän on rauhoittunut, ja opetustuokioista Matti on pitänyt kovasti. Hän on myös oppinut noudattamaan sääntöjä ja välillä huomauttanut muillekin niistä. Innostuessaan Matti saattaa esim. aamupiirin aikana nousta pystyyn ja heiluttaa käsiään ja korottaa ääntään saadakseen asiansa nopeasti sanottua.

Matin on vaikea ymmärtää sosiaalisia tilanteita ja erilaisia mielipiteitä; miksi lapsille tulee riitaa, miksi hän ei voi koskettaa toisten kasvoja, miksi kaikki eivät pidä dinosauruksista tms. Muutokset ovat Matille hyvin vaikeita, ja päivä sujuukin paremmin, jos kaikki menee tutun rutiinin mukaan.

Lapsi, jolla on lievempiä autismikirjon oireita voi

  • jäädä syrjään muiden leikeistä
  • tulla väärin ymmärretyksi
  • puhua tasaisella äänellä
  • käyttää puheessaan fraaseja ja kirjakielistä ilmaisua
  • olla poikkeuksellisen kiinnostunut kapea-alaisista aiheista
  • kiinnittää liiaksi huomiota ympäristön yksityiskohtiin
  • liikkua kömpelösti
  • heiluttaa käsiään tai sormiaan liiallisesti
  • hakea vahvoja aistikokemuksia tai reagoida voimakkaasti esim. ympäristön ääniin, valoihin
  • tulla kiusatuksi tavallista helpommin.

Vaikeuksia ilmenee yleensä

  • katsekontaktin käytössä
  • ilmeiden ja eleiden käytössä osana vuorovaikutusta
  • vuorovaikutustilanteissa saman ikäisten kanssa
  • toisen ihmisen asemaan asettumisessa.

On muistettava, ettei mikään näistä piirteistä ole vain autismikirjoon liittyvä, vaan niitä esiintyy muutenkin monella lapsella. Jos herää kuitenkin huolta lapsen toimimisesta arjen tilanteissa tai sosiaalisen vuorovaikutuksen rajoittuneisuus on merkittävää, kannattaa tilannetta selvittää esimerkiksi neuvolan tai kouluterveyden huollon kanssa. Tukitoimet on hyvä aloittaa heti myös isommille lapsille, jos lapsen on hankalaa selviytyä lapsiryhmässä ja herää epäily autismikirjon häiriöstä.

Esimerkkejä tukitoimista

  • päiväohjelma ja ennakoitavuus (kuvallisten tai sanallisten päiväjärjestysten käyttö),
  • muutosten valmistelu
  • ajankulun havainnollistaminen
  • sosiaalisten tarinoiden käyttö hankalien vuorovaikutustilanteiden harjoitteluun
  • motivoiminen sekä positiivinen ja konkreettinen kannustus.
autismi

Kyllä

Päivitetty  7.4.2022