Epäily autismikirjon häiriöstä voi herätä, jos lapsen vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa on vaikeutta ja toimintamalleissa joustamattomuutta. On kuitenkin huomioitava, ettei mikään yksittäinen oire esiinny pelkästään autismikirjon häiriössä, eivätkä yksittäiset erityispiirteet merkitse autismikirjon häiriötä, vaan kyse on laajemmasta oirekuvasta.
Epäily autismikirjon häiriöstä voi herätä seuraavista asioista:
Lapsen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan on vähäistä. Lapsi ei esimerkiksi hakeudu katsekontaktiin, eikä pyri jakamaan tarkkaavuuttaan esimerkiksi osoittamalla asioita.
Lapsen puheen kehitys etenee hitaasti, eikä lapsi pyri korvaamaan puuttuvaa puhetta muilla keinoilla. Lapsi ei näytä kuuntelevan ja reagoi puheeseen tavallista vähemmän.
Lapsen leikki on usein toistavaa, järjestelevää ja tutkivaa, ja siitä puuttuu mielikuvitusta.
Lapsen käyttäytymisessä saattaa olla epätavallisia piirteitä, kuten toistavuutta tai maneereita, esimerkiksi käsien heiluttelua.
Lapsi saattaa juuttua tietyn asian pariin pitkäksi aikaa, ja hän vastustelee uusia asioita ja muutoksia. Opitut taidot voivat unohtua ja opitut sanat jäädä pois käytöstä.
Lapsella voi esiintyä reagoimattomuutta aistiärsykkeisiin tai toisaalta aistiherkkyyttä, jolloin esimerkiksi arkinen ääni voi saada hänet itkemään tai viemään kädet korvilleen.
Isommilla lapsilla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet kiinnostukset ja toiminnot voivat näkyä erityisesti toimimisessa saman ikäisten lasten kanssa.
Lievemmät autismikirjon oireet voivat näkyä siten, että lapsi
vetäytyy syrjään muiden leikeistä, tulee helpommin kiusatuksi.
tulee helposti väärinymmärretyksi.
puhuu tasaisella äänellä ja käyttää fraaseja tai kirjakielistä ilmaisua.
on poikkeuksellisen kiinnostunut kapea-alaisista aiheita.
kiinnittää liiaksi huomiota ympäristön yksityiskohtiin.
liikkuu kömpelösti.
hakee vahvoja aistikokemuksia tai reagoi voimakkaasti ympäristön ääniin tai valoihin.
Vaikeuksia ilmenee yleensä katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden käytössä osana vuorovaikutusta sekä vuorovaikutustilanteissa saman ikäisten kanssa. Lapsella voi olla myös vaikeuksia ajatella, miltä jokin asia toisesta tuntuu.
Epäiltäessä autismikirjon häiriötä on tärkeää ottaa yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, jotta voidaan tarkemmin selvittää, mistä on kyse ja aloittaa tukitoimia mahdollisimman pian.
Alle 2,5-vuotiaiden lasten autismiriskin arviointiin on kehitetty muun muassa M-CHAT-R/F™-seulontakysely. Seulontakyselyä voidaan käyttää myös neuvolassa. On muistettava, että erilaiset seulontakyselyt ovat vain suuntaa antavia.