Epäily autismikirjon häiriöstä voi herätä, jos lapsen vuorovaikutuksessa ja kommunikaatiossa on vaikeutta ja toimintamalleissa joustamattomuutta. On kuitenkin huomioitava, ettei mikään yksittäinen oire esiinny pelkästään autismikirjon häiriössä, eivätkä yksittäiset erityispiirteet merkitse autismikirjon häiriötä, vaan kyse on laajemmasta oirekuvasta.
Epäily autismikirjon häiriöstä voi herätä seuraavista asioista: Lapsen kiinnostus muita ihmisiä kohtaan on vähäistä. Lapsi ei esimerkiksi hakeudu katsekontaktiin, eikä pyri jakamaan tarkkaavuuttaan esimerkiksi osoittamalla asioita. Lapsen puheen kehitys etenee hitaasti, eikä lapsi pyri korvaamaan puuttuvaa puhetta muilla keinoilla. Lapsi ei näytä kuuntelevan ja reagoi puheeseen tavallista vähemmän.
Lapsen leikkitaidot ovat puutteelliset. Hänen käyttäytymisensä on epätavallista ja tiettyä asiaa toistavaa tai maneerista, esimerkiksi käsien heiluttelua. Lapsi saattaa juuttua tietyn asian pariin pitkäksi aikaa, ja hän vastustelee uusia asioita ja muutoksia. Opitut taidot voivat unohtua ja opitut sanat jäädä pois käytöstä.
Lapsella voi esiintyä reagoimattomuutta aistiärsykkeisiin tai toisaalta aistiherkkyyttä, jolloin esimerkiksi arkinen ääni voi saada hänet itkemään tai viemään kädet korvilleen.
Isommilla lapsilla sosiaalisen vuorovaikutuksen ja kommunikaation erityispiirteet sekä rajoittuneet kiinnostukset ja toiminnot voivat näkyä erityisesti toimimisessa saman ikäisten lasten kanssa.
Lievemmät autismikirjon oireet voivat näkyä siten, että lapsi
- vetäytyy syrjään muiden leikeistä, tulee helpommin kiusatuksi
- tulee helposti väärinymmärretyksi
- puhuu tasaisella äänellä ja käyttää fraaseja tai kirjakielistä ilmaisua
- on poikkeuksellisen kiinnostunut kapea-alaisista aiheita
- kiinnittää liiaksi huomiota ympäristön yksityiskohtiin
- liikkuu kömpelösti
- heiluttaa käsiään tai sormiaan liiallisesti
- hakee vahvoja aistikokemuksia tai reagoi voimakkaasti ympäristön ääniin tai valoihin.
Vaikeuksia ilmenee yleensä katsekontaktin, ilmeiden ja eleiden käytössä osana vuorovaikutusta sekä vuorovaikutustilanteissa saman ikäisten kanssa. Lapsella voi olla myös vaikeuksia ajatella, miltä jokin asia toisesta tuntuu.
Epäiltäessä autismikirjon häiriötä on tärkeää ottaa yhteyttä neuvolaan tai kouluterveydenhuoltoon, jotta voidaan tarkemmin selvittää, mistä on kyse ja aloittaa tukitoimia mahdollisimman pian.
Alle 2,5-vuotiaiden lasten autismiriskin arviointiin on kehitetty muun muassa M-CHAT-R/F™-seulontakysely. Seulontakyselyä voidaan käyttää myös neuvolassa. On muistettava, että erilaiset seulontakyselyt ovat vain suuntaa antavia.
| Villen tarina | Ville on 2,5-vuotias poika. Vauvana Ville oli kuten muutkin lapset. Hän oppi kävelemään normaalisti 1-vuotiaana, ja osasi sanoa silloin muutaman sanankin. Puhe ei kuitenkaan edistynyt, vaan Ville alkoi uppoutua yhä enemmän omiin kiinnostuksiinsa. Tällä hetkellä Ville ei reagoi nimelleen tai puheelle muutenkaan kuin satunnaisesti. Katsekontaktiin Ville tulee harvoin, eikä hän tule näyttämään vanhemmille mielenkiintoisia leluja tai osoittele sormellaan esim. lamppua, kelloa tai kirjan kuvia. Kun Ville haluaa jotakin, hän saattaa esim. kiivetä itse tuolille ja hakea haluamansa herkun tai esineen, tai vetää aikuista kädestä. Kirjaimet ja numerot Ville on oppinut nimeämään englanniksi tabletilta katsomistaan videoista. Päiväkodissa Ville ei juurikaan ole kiinnostunut muista lapsista. Hän ei osaa leikkiä, vaan juuttuu mieluisiin esineisiin, rivittää tai pyörittää leluja tai niiden osia. Välillä Ville tarkastelee kädessään olevaa lelua katsellen sitä silmäkulmastaan. Hän vastustelee uusia asioita ja muutoksia. Innostuessaan Ville heiluttaa käsiään ja nousee varpailleen. Ville ei yritä korvata ilmeillä tai eleillä puuttuvaa puhettaan. Parhaimmillaan Ville on kontaktissa mukavissa kutittelu- ja peuhaamisleikeissä ja hän saattaa potkaista muutaman kerran palloa vuorotellen aikuisen kanssa. |
| Matin tarina | 7-vuotias Matti on aina ollut oman tiensä kulkija. Hän on kehittynyt normaalisti, mutta liikunta ei ole koskaan ollut mieluista. Matti oppi lukemaan 3-vuotiaana ja samalla heräsi kiinnostus dinosauruksiin, joiden latinankieliset nimet hän oppi helposti. Pyörällä ajamista harjoiteltiin pitkään; aluksi Matti suuttui kovasti, kun ei osannutkaan heti. Matti on aina viihtynyt aikuisten seurassa, ja päiväkodissa hän hakeutui mieluiten keskustelemaan lempiaiheistaan aikuisen kanssa. Matin puhe on sävyltään tasaista ja kirjakielisen kuuloista. Katsekontaktia Matti käyttää niukasti, mutta välillä hän saattaa tulla aivan lähelle ja olla pitkään katsekontaktissa, erityisesti innostuessaan. Piirtäminen on ollut työlästä ja kynä on usein nyrkkiotteessa, vaikka ”oikeaa” kynäotetta on harjoiteltu. Esikoulussa Matti on saanut yhden kaverin, jonka kanssa hän viihtyy. Yhdessä kaverin kanssa Matti kaivaa pihalla vesiväyliä tai juoksentelee. Matti on aiemmin ollut hyvin keskittymätön, mutta hän on rauhoittunut, ja opetustuokioista Matti on pitänyt kovasti. Hän on myös oppinut noudattamaan sääntöjä ja välillä huomauttanut muillekin niistä. Innostuessaan Matti saattaa esim. aamupiirin aikana nousta pystyyn ja heiluttaa käsiään ja korottaa ääntään saadakseen asiansa nopeasti sanottua. Matin on vaikea ymmärtää sosiaalisia tilanteita ja erilaisia mielipiteitä; miksi lapsille tulee riitaa, miksi hän ei voi koskettaa toisten kasvoja, miksi kaikki eivät pidä dinosauruksista tms. Muutokset ovat Matille hyvin vaikeita, ja päivä sujuukin paremmin, jos kaikki menee tutun rutiinin mukaan. |