Sairaudelle ei ole osoitettavissa juuri koskaan yksittäistä selkeästi aiheuttavaa syytä. Atooppisessa ihottumassa ihon kosteutta ylläpitävä ja ulkoisilta ärsykkeiltä suojaava läpäisyeste on häiriintynyt.

Erilaiset ärsykkeet, kuten ruuan proteiinit, eläinten hilse sekä bakteerit ja virukset, läpäisevät ihokerrokset normaalia helpommin. Siitä aiheutuu ihon paikallinen tulehdusreaktio. Tulehtunut iho kutisee ja raapiminen entisestään pahentaa tilannetta. Atooppiselle ihottumalle ovat tyypillisiä vaikeasti ennakoitavat pahenemisvaiheet ilman ulkoista syytä. Suurimmalla osalla ihottuma on kesäisin lievempi.

Atooppisen ihottuman diagnoosi tehdään ihottuman tyypillisen ulkonäön, siihen liittyvän kutinan ja eri ikäryhmille ominaisen sijainnin perusteella. Epäselvässä ihottumassa voidaan joskus joutua ottamaan ihottuma-alueelta koepala.

Atooppista ihottumaa esiintyy 10–20 %:lla lapsista. Suurimmalla osalla atooppinen ihottuma paranee tai lievenee kouluikään mennessä, mutta joillakin se voi pahentua nuoruus- tai aikuisiässä. Lapsuusiän atooppinen ihottuma suurentaa astman ja allergisen nuhan riskiä kaksin- tai kolminkertaisesti.

Riskitekijät ja pahentavat tekijät

Vanhempien atooppinen ihottuma lisää lapsen riskiä sairastua atooppiseen ihottumaan. Ihon kutinaa ja tulehdusta lisäävät erilaiset mekaaniset, fysikaaliset ja kemialliset tekijät. Hikoilu, stressi, jännitys, kuiva sisäilma, talviaika, karheat vaatteet, liialliset saippuapesut, liian kevyet tai rasvaiset voiteet sekä muut iholle laitettavat kosmetiikkatuotteet voivat pahentaa ihottumaa ärsytysmekanismilla. Muita pahentavia tekijöitä voivat olla ihon bakteeri- ja virusinfektiot tai yleisinfektiot. Ruoka-, siitepöly- ja eläinallergiat sekä kosketusallergiat voivat myös joskus pahentaa tai ylläpitää atooppista ihottumaa.