Mitä migreeni on?
Migreeni on tavallinen päänsäryn syy. Yksi kymmenestä sairastaa migreeniä jossakin vaiheessa elämää. Se on hieman yleisempi naisilla kuin miehillä. Migreeni puhkeaa tavallisesti nuoruudessa, mutta se voi alkaa oireilla missä iässä tahansa. Sen aktiivisuus voi vaihdella elämän aikana.
Migreenisärky on tavallisesti toispuolista, kohtalaista tai kovaa. Särkyyn liittyy usein valonarkuutta ja ääniherkkyyttä. Liikkuminen pahentaa ja lepo helpottaa särkyä. Usein on myös pahoinvointia, toisinaan oksentelua. Yleensä särkyvaihe kestää neljästä tunnista kolmeen vuorokauteen, joskus pidempään. Oireet ja niiden voimakkuus vaihtelevat yksilöllisesti. Osalla tulee päänsäryn aikana päänahan arkuutta ja niskan jäykkyyttä ohimenevästi.
Migreenisäryn väistyttyä esiintyy usein vielä jälkioireita kuten mielialan vaihtelua, alakuloisuutta, ylienergisyyttä tai väsymystä.
Aurallinen vai auraton?
Aurallisessa migreenissä särkyä edeltää aura- eli esioire, joka voi olla esimerkiksi sahalaitamainen näköhäiriö, kasvonpuoliskon tai yläraajan laajeneva puutuminen, lihasheikkous, huimausoire tai puheen vaikeus. Auraoire yleensä alkaa ja väistyy vähitellen ja kestää 5 minuutista korkeintaan tuntiin. Auraoireen väistyttyä alkaa yleensä päänsärky, mutta päänsärky voi myös puuttua. Aurattomassa migreenissä migreenisärky alkaa suoraan ilman auraoireita.
Molempia migreenityyppejä saattavat edeltää erilaiset ennakko-oireet, kuten ruokahalun lisääntyminen, makeanhimo, vilunväreet, väsymys. Sekä aurallista että auratonta migreeniä voi esiintyä samalla henkilöllä.
Krooninen migreeni
Tavallisesti migreeni oireilee satunnaisesti, mutta jos päänsärkyä on yli 15 päivää kuukaudessa ja migreenisärkyä vähintään 8 päivää kuukaudessa, kutsutaan migreeniä krooniseksi. Kroonistunut särky voi johtua myös runsaasta särkylääkkeiden käytöstä, jolloin kyseessä ei olekaan kroonistunut migreeni vaan
lääkepäänsärky. Näiden erottamisessa auttaa särkylääkkeiden käytön vähentäminen tai
särkylääkevieroitus.
Mistä migreeni johtuu?
Migreenin syytä ei täysin tunneta. Tietyt perinnölliset tekijät voivat altistaa migreenille. Migreenin alkaessa aivorungossa aktivoituvat useammat tumakkeet, erityisesti viides aivohermotumake. Sen vievät säikeet aktivoituvat ja erittävät hermovälittäjäaineita ja tulehduksellisia tekijöitä aivokalvojen ja suurten verisuonten pinnalla. Kipuhermoradasto aktivoituu ja lähettää viestiä aivojen kipua aistiviin keskuksiin. Aivojen pinnalla olevat suonet supistuvat ja laajenevat, mutta siinä vaiheessa päänsärky on jo alkanut.
Migreenille voivat altistaa monet tekijät: stressi tai stressin laukeaminen, kirkkaat valot, alkoholin käyttö, tietyt ruoka-aineet, huonosti nukuttu yö, liian pitkät ruokailuvälit ja naisilla kuukautiset ja muut hormonaaliset muutokset. Nämä tekijät ovat hyvin yksilöllisiä. Opi tuntemaan juuri sinua ärsyttävät tekijät!
Edellinen sivuSeuraava sivu