Lääkepäänsärky on päivittäistä tai lähes päivittäistä päänsärkyä, johon on liittynyt runsasta särkylääkkeiden tai triptaanien käyttöä ainakin kolmen kuukauden ajan migreenin tai muun päänsäryn hoitoon. Alkuperäisen päänsäryn lisäksi on siis kehittynyt toisentyyppinen päänsärky. Päänsäryn eri kohtauslääkkeet lisäävät lääkepäänsäryn riskiä eri tavoin, mutta hyvä muistisääntö on pitää kaikkien päänsärkyyn käytettyjen kohtauslääkkeiden käyttö alle 10 päivässä kuukaudessa. Sen sijaan säännöllinen ja päivittäinen päänsäryn estolääkityksen käyttö on tärkeää, jos päänsärkyjä on viikottain tai haittaavasti.
Särkylääkkeen otto lievittää tai poistaa lääkepäänsäryn hetkeksi tai muutamaksi tunniksi, mutta sitten särky palaa
Lääkepäänsärky voi luonteeltaan muistuttaa aiempaa päänsärkyä tai se voi olla ärsyttävää, jatkuvaa tai tylppää päänsärkyä tuntuen pahimpana aamuisin. Särkylääkkeiden käyttömäärät ja vahvuudet pyrkivät nousemaan ajan kuluessa, koska niiden teho heikkenee. Lääkepäänsärky on yleinen ongelma, sitä esiintyy jopa 7 %:lla Euroopan väestöstä ja se aiheuttaa paljon toimintakyvyttömyyttä ja kustannuksia yksilölle ja kuluja terveysdenhuollolle. Lääkepäänsärky on riskitekijä migreenin ja jännityspäänsäryn kroonistumiselle.
Miten lääkepäänsärky syntyy aivoissa?
Päänsärkyjen tihentyessä särkylääkkeen ja triptaanien ottokerrat lisääntyvät, mikä altistaa päänsäryn kroonistumiselle ja hermoratojen herkistymiselle ärsykkeisiin. Lääkepäänsäryssä aivojen kipuhermoradat ovat herkistyneet. Lisäksi on havaittu aivojen harmaan aineen katoa tietyillä alueilla ja aivojen aineenvaihdynnan vaimentumista otsalohkon alueella. Aivojen ratayhteydet heikkenevät otsalohkosta kivunsäätelykeskuksiin, mutta palautuvat lääkevieroituksen jälkeen. Kivun säätelyjärjestelmän puutteellisen toiminnan vuoksi päänsärky tulee aiempaa herkemmin ja samoin tarve ottaa lisää särkylääkettä tai triptaania. Yritys vähentää kohtauslääkkeen käyttöä johtaa ainakin sillä hetkellä päänsäryn voimistumiseen. Noidankehä on syntynyt.