Jos pään vamma johtaa tajuttomuuteen tai voimakkaaseen sekavuuteen, jatkuvaan ja seurannassa pahenevaan päänsärkyyn tai voimakkaaseen oksenteluun tai kehittyy jokin äkillinen neurologinen oire, tarvitaan usein ambulanssia. Varmista ensin, saatko tajuttoman hereille puhuttelemalla ja kevyesti hartioista ravistamalla ja soita sen jälkeen hätänumeroon. Hätäkeskuspäivystäjä kertoo, miten toimia.
Punaisen Ristin sivuilta löydät lisäksi ohjeita hätäensiapuun ja hätätilanteisiin varautumiseen.
Hätäkeskuksen päivystäjä ja ensihoitohenkilökunta tarvitsevat läheisiltä ja silminnäkijöiltä mahdollisimman tarkat tiedot siitä, mitä on tapahtunut: miten pään vamma on sattunut, mikä oli nopeus liikenneonnettomuuksissa, oliko uhri välittömästi tajuton, onko käytössä veren hyytymiseen vaikuttavia lääkkeitä, ja jos vammaa ei ole nähty, koska henkilö on viimeksi nähty hyvävointisena.
Aivovammojen ensihoidossa nopeus on ennusteen kannalta ensisijaisen tärkeää. Ensihoitohenkilökunta varmistaa hapensaannin, verenkierron ja hengityksen riittävyyden ja tarvittaessa aloittaa nesteytyksen. Jos pään vamman saanut on tajuton, hänelle laitetaan hengitysputki (intubaatioputki) ja hänet kytketään hengityskoneeseen. Jos tajunnantaso on alentunut ja epäillään aivovammaa, hengityskonehoitoa tarvitsevat rauhoitetaan aina lyhytvaikutteisilla nukutusaineilla, jotta tajunnantaso voidaan arvioida kunnolla heti sairaalaan saapumisen jälkeen.
Erityisesti korkeaenergisten liikenne- ja putoamisonnettomuuksien yhteydessä todetaan usein myös kaularankavamma tai muita vammoja. Aivovammaa epäiltäessä potilaille laitetaan varmuuden vuoksi myös kaularankaa tukeva kauluri sairaalaan kuljetuksen ajaksi. Jos tajunnantaso on selvässä laskussa tai pään vamman saanut on tajuton, hänet kuljetetaan ambulanssilla tai helikopterilla suoraan keskus- tai yliopistosairaalaan.