Moni meistä miettii jossakin elämänsä vaiheessa omaa riskiä sairastua muistisairauteen. Asia voi tulla mieleen, kun pohtii ikääntymistä, kun läheinen sairastuu muistisairauteen tai kun oma muisti ja ajattelukyky reistailevat.
Muistia vaurioittavia sairauksia on useita, ja jokaisen muistisairauden taustalla on useampia riskitekijöitä. Suurentunut riski ei tarkoita, että sairastuu muistisairauteen, vaan että sairastumisen todennäköisyys on suurempi kuin ilman riskitekijöitä. Muistisairaus kehittyy vuosien tai jopa vuosikymmenien aikana, joten riskeihin on aikaa puuttua. Jos muistisairaus huolestuttaa, on hyvä käyttää hieman aikaa asiaan tutustumiseen.
Yleisimmät etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti, aivoverenkiertosairauden muistisairaus, Lewyn kappale –kertymiin liittyvät muistisairaudet sekä otsa-ohimolohkorappeumat. Muistin heikentyminen voi johtua myös edellä mainittujen yhdistelmästä, jolloin puhutaan sekamuotoisesta muistisairaudesta. Jos muisti ja aivojen tiedonkäsittely ovat heikentyneet vain vähän, heikentymisellä ei ole vaikutusta arkielämään, eikä muistisairautta voida todeta, tilaa kutsutaan lieväksi kognitiiviseksi heikentymäksi. Kaikista näistä sairauksista tiedetään jo paljon, mutta toisaalta on vielä paljon epäselvää. Muistisairauksien ennaltaehkäisyä vaikeuttaa puutteellisen tiedon lisäksi myös se, että sairaudet rappeuttavat aivoja jo ennen varsinaisten oireiden alkamista. Jo syntyneet vauriot eivät pääsääntöisesti korjaannu, minkä vuoksi myös oireettomien kannattaa pitää huolta aivojen hyvinvoinnista.