Siirry sivun sisältöön

Parkinsonin tauti ja muistiongelmat

Muistiongelmat ja dementia eivät yleensä kuulu Parkinsonin taudin varhaisoireisiin, toisin kuin esimerkiksi Alzheimerin taudissa.

Ajatuksen juoksu saattaa sairauden myötä pikkuhiljaa hidastua, samoin asioiden hakeminen muistista. Asiat tulevat yleensä mieleen hetken päästä, viiveellä. Parkinsonin taudin myöhäisemmässä vaiheessa useille kehittyy muistisairaus. Tämän kehittyminen vie vuosia.  

Noin 20 prosentille Parkinsonin tautia sairastavista ei kuitenkaan kehity koskaan muistivaikeuksia. Muistisairauden kehittymistä voi ennaltaehkäistä ja hidastaa pitämällä huolta aivoterveydestään liikkumalla ja syömällä terveellisesti. Masennus herkästi lamauttaa ajattelua ja muistin toimintaa, joten siihen on syytä puuttua. Parkinsonin tautia sairastavan vähäilmeisyys ja puheäänen hiljentyminen saatetaan joskus virheellisesti tulkita älyllisen toiminnan heikentymiseksi. 

Toisin kuin Alzheimerin taudissa, Parkinsonin taudin muistisairaudessa ongelmana on usein näköön perustuvan hahmottamisen vaikeus. Tämä voi näkyä arkielämässä esimerkiksi siinä, että vaatteiden pukeminen oikeinpäin on haastavaa ja liikkuminen paikasta toiseen on vaikeutunut suunnistamisen vaikeuden vuoksi. Asian hakeminen muistista voi olla hidastunutta, vaikka asia on aivan kielen päällä. Ajatus voi pätkiä tarkkaavuuden ongelmien vuoksi. Ongelmanratkaisu on hidastunutta. Etenkin näköön perustuvan hahmottamisongelmien vuoksi ajoturvallisuus on usein alentunutta muistisairautta sairastavalla. 

Parasta muistiongelmien hoitoa on ennaltaehkäisy. Kannattaa pitää huolta verenpaineista ja kolesteroleista liikkumalla riittävästi ja syömällä terveellisesti. Näin voit ylläpitää aivoterveyttäsi. 

Tarvittaessa muistiongelmiin voidaan aloittaa niin sanottu AKE-lääke, joista rivastigmiinilla on osoitettu paras teho kognition, kuten havaitsemisen, ajattelun ja muistamisen, sekä tarkkaavuuden kohentumisessa. Parkinsonin tautia sairastavilla. Muistilääke ei kuitenkaan voi parantaa kaikkia muistiongelmia. Usein rivastigmiinia käytetään myös helpottamaan muistisairauden mukanaan tuomia käytöshäiriötä, kuten aloitekyvyn heikentymistä, harhoja ja/tai persoonallisuuden muutosta. Jos rivastigmiini ei sovi, voidaan aloittaa toinen AKE-estäjä donepetsiili. 

Muistisairas tarvitsee usein arkielämässään enemmän käytännön apua, ja kannattaa olla herkästi yhteydessä oman alueen sosiaalityöntekijään tai kotihoitoon tukipalveluiden saamiseksi. Näitä ovat muun muassa kotihoito, siivous- ja ruokapalvelu sekä päivätoiminta. 

Tarkistettu 17.6.2025