Esimerkiksi toisen asteen opiskelu vaatii peruskoulua enemmän itsenäistä työskentelyä ja aikataulujen suunnittelua, mikä voi olla haastavaa väsymyksestä johtuvien kognitiivisten oireiden vuoksi.
Kaverisuhteet ja oman nuoren identiteetin rakentaminen näissä suhteissa on nuoruudessa tärkeää. Toisaalta koulupäivän jälkeen ystävien tapaaminen voi tuntua raskaalta. Nuori joutuukin pohtimaan mihin asioihin hänen jaksaminen riittää. Tässä elämänvaiheessa voikin joutua tekemään vaikeitakin valintoja mihin arjen voimavarojaan käyttää.
Opiskeluissa jaksamiseen ratkaisuna voi olla pidennetty opiskeluaika, jolloin opiskelupäivät ovat lyhyempiä ja voimavaroja jää myös muuhun elämään. Tällöin alle 20-vuotias nuori voi opiskella nuoren kuntoutustuella ja myöhemmin ammatillisen kuntoutusrahan turvin.
Nuori aikuinen alkaa jo paremmin ymmärtämään aiemmin mainittujen lääkkeettömien hoitokeinojen merkityksen arjessaan ja löytää näistä usein apua jaksamiseen lääkehoidon rinnalla.