MS-taudin seurantaan sisältyvät omaseuranta, polikliiniset vastaanottokäynnit, laboratoriokokeet ja magneettikuvaukset. Uusien oireiden ilmetessä tai vanhojen korostuessa on tärkeä merkitä havainnot ylös perinteiseen tai sähköiseen kalenteriin tai oirepäiväkirjaan. Voi myös hyödyntää poliklinikalla käytössä olevaa omaraportointipalvelua. Merkintää vilkaisemalla muistaa paremmin oireiden ajankohdan ja laadun, mikä helpottaa taudinkulun seurantaa vastaanotolla.
Vastaanotolle tultaessa kannattaa etukäteen listata, jos on hoitoon liittyviä kysymyksiä, tarpeita ja toiveita. Juoksu- tai kävelymatkan arvioinnissa on hyötyä yhtäjaksoisen matkan arvioinnista metreinä/ kilometreinä mitattuna tai askelmittarin avulla. Joskus käytetään laajempia toimintakyvyn kyselylomakkeita. Terveelliset elämäntavat kuuluvat osana hoitoon. Tupakoinnin lopettaminen, liikunta, riittävä D-vitamiinin saanti ja normaalipainon ylläpitäminen ovat asioita, joista voi keskustella hoitavan neurologin kanssa.
MS-tauti voi olla aktivoitunut, vaikka se ei sillä hetkellä heijastuisi potilaan vointiin. Jatkuva tulehdusreaktio keskushermostossa on pitkään kestäessä haitallista hermosoluille, mikä viiveellä heijastuu vaurioina toimintakyvyssä. Piilossa olevan salakavalan tulehduksen löytämiseksi ja toisaalta lääkehoidon tehon sekä turvallisuuden varmistamiseksi magneettikuvaukset ovat tärkeä osa taudin seurantaa.