Ruokailu edistää toimintakyvyn ja elämänlaadun säilymistä sekä tarjoaa merkityksellisiä hetkiä arkeen. Jokaiselle tuttuna arkipäivään kuuluvana tapahtumana ruokailu mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toimijuuden kokemuksen. Riittävä energian ja ravintoaineiden saanti ehkäisee muistisairauteen usein liittyvää aliravitsemusta ja siitä aiheutuvia ongelmia. Hyvä ravitsemus toteutuu riittävän syömisen, suositusten mukaisen laadukkaan ruoan ja yksilöllisten tarpeiden huomioimisen yhdistelmänä. Ravitsemussuositusten mukaiset ruokavalinnat sopivat myös muistisairaille. Turhia rajoituksia ja yksipuolisia dieettejä on hyvä välttää.
Energian tarve on yksilöllinen. Tarve saattaa suurentua esimerkiksi muistisairauteen liittyvän vaeltelun takia tai pienentyä uneliaisuuden vuoksi. Proteiinin, hiilihydraattien ja rasvojen saannissa laadun merkitys korostuu. Täysjyväviljatuotteista, kasviksista, hedelmistä ja marjoista saadaan energian lisäksi elimistölle tärkeitä kuituja sekä suojaravintoaineita, ja näitä tulisikin nauttia runsaasti. Sen sijaan sokeripitoisia tuotteita kannattaa käyttää vain vähän. Rasvan laadun on hyvä olla mahdollisimman pehmeää: tämä saavutetaan valitsemalla kasviöljyjä, kasviöljypohjaisia levitteitä ja kalaa. Muistisairaan proteiinin tarve on tavanomaista suurempi, ja sen turvaamiseksi on tärkeää nauttia vähärasvaisia maitotuotteita, kalaa, lihaa tai kasviproteiinivalmisteita. Suolan saanti on syytä rajata teelusikalliseen päivässä suosien jodioitua suolaa. Myös riittävä nesteen nauttiminen (1-1,5 litraa eli 5-8 lasillista vuorokaudessa) on tärkeää, sillä kuivuminen altistaa kaatumiselle ja heikentää muistitoimintoja.
Ruokailussa huomioidaan muistisairauden vaihe ja toimintakyky
Muistisairauden alkuvaiheessa monipuolinen terveyttä edistävä ruokavalio tukee arjessa selviytymistä ja ehkäisee ravitsemusongelmien kehittymistä. Sairauden edetessä ruokailuun liittyvät haasteet usein lisääntyvät, mikä altistaa ravitsemusongelmille. Tällöin on tärkeää ehkäistä painonlaskua ja lihaskatoa turvaamalla riittävä energian ja proteiinin saanti sekä tukemalla kauppa-asioiden ja ruokailun järjestämisessä. Muistisairauden loppuvaiheessa syömisen taidot, nieleminen ja ruokahalu heikentyvät entisestään ja ruokailussa tarvitaan yhä enemmän tukea sekä yksilöllistä ravitsemushoitoa.
On tärkeää seurata ravitsemustilaa ja tehostaa ruokailua riittävän varhaisessa vaiheessa
Painon seuraaminen vähintään kerran kuukaudessa on helppo keino havaita mahdolliset muutokset. Jos paino laskee tahattomasti, ruokahalu on huono, syöty ruokamäärä on vähäinen ja ruokavalio on yksipuolinen, kannattaa lähteä tekemään muutoksia. Jos ruokailussa on ongelmia tai huolenaiheita, asia kannattaa ottaa puheeksi oman lääkärin, hoitajan tai muistikoordinaattorin kanssa. He voivat tarvittaessa ohjata ravitsemusterapeutille, joka tekee tarkemman arvion ravitsemustilasta ja laatii yksilöllisen ravitsemushoitosuunnitelman.
| Seuraa ravitsemustilaa | - Mittaa paino kerran kuukaudessa ja kirjaa lukema ylös vihkoon tai kalenteriin.
- Jos paino laskee, seuraa sitä viikoittain. Jos paino on laskenut tahattomasti 5 prosenttia, puhu asiasta lääkärin tai hoitajan kanssa.
- Muita merkkejä ravitsemustilan heikentymisestä voivat olla esimerkiksi muutokset voinnissa, jaksamisessa tai terveydentilassa, heikentynyt orientaatio tai lihasten menettäminen.
- Seuraa ruokailua, syötyä ruokamäärää, ruokavalion monipuolisuutta ja ruokahalua. Jääkaappiin kurkistaminen havainnollistaa hyvin, tuleeko ostettu ja valmistettu ruoka syödyksi. Myös ruokapäiväkirja ja nestelista auttavat huomaamaan nautitun ruoan ja juoman määrän.
|
| Mahdollisia syömiseen liittyviä haasteita sairauden edetessä | - Haju- ja makuaistin toiminta häiriintyy
- Toimintakyvyn heikentyminen vaikeuttaa ruokaostosten tekemistä ja ruoanvalmistusta
- Huomiokyky ja ruokailuun keskittyminen vaikeutuu etenkin, jos ympäristö on levoton tai hälyisä
- Ruokavalintojen tekeminen hidastuu ja ruokavalio yksipuolistuu
- Syöminen unohtuu
- Ruokien ja ruokailuvälineiden tunnistaminen heikentyy
- Vaeltelu ja rauhattomuus lisäävät energiantarvetta
- Syömiskäyttäytyminen häiriintyy
- Ruoan kulkeutuminen suusta nieluun häiriintyy
- Syömisen taidot heikentyvät
- Syömisestä kieltäytyminen
|
| Jos ruokahalu on huono, ruoka maistuu huonosti tai oudolta | - Rauhoita ja tuuleta ruokailuympäristö sekä kata pöytä kauniisti. Tuoksut, äänet ja visuaaliset tekijät vaikuttavat maistamiskokemukseen.
- Syö säännöllisesti. Puhelinhälytys auttaa muistamaan ruoka-ajat.
- Syö useampi pienempi annos ja nauti monipuolisia välipaloja.
- Valitse mieluisia ruokia.
- Mausta ruokaa omaan makuun sopivaksi.
- Kokeile selkeitä ja tunnistettavia makuja tarjoamalla eri ruoka-aineet yksittäisinä makupaloina.
- Kiinnitä huomiota ruoan oikeaan tarjoilulämpötilaan. Joskus kylmät ruoat saattavat maistua paremmin.
- Tee ruoka houkuttelevan näköiseksi. Värit ja ruoan selkeä asettelu houkuttelevat syömään ja auttavat hahmottamaan, mitä lautasella on.
- Kokeile miedon makuisia ruokia. Joskus happamien ja mausteisten ruokien maku voi korostua liikaa.
- Tarjoa ruoan kanssa kastiketta, se kostuttaa ruokaa ja vaikuttaa sen suutuntumaan.
- Nauti ruoka kiireettömästi.
|
Näin lisäät energiansaantia kotona | - Lisää ruokaan kasviöljyä tai kasviöljymargariinia. Öljyä voi helposti lisätä esimerkiksi puuroon, keittoon, kastikkeeseen, perunamuhennokseen, kasvisten ja salaatin päälle, jogurttiin tai pirtelöön.
- Lisää ruokaan maitorahkaa, raejuustoa, tuorejuustoa, juustoraastetta tai maitojauhetta. Näistä saat myös hyviä välipaloja lisäämällä joukkoon hedelmiä tai marjoja paloina, soseina tai hilloina.
- Lisää kananmunaa. Kananmunaa voit sekoittaa esimerkiksi laatikoihin, soseisiin tai keittoihin tai tarjota sitä keitettynä lisäkkeenä vaikkapa leivän päällä tai salaatissa.
- Lisää kermaa, kermavaahtoa tai jäätelöä jälkiruokiin ja välipaloihin.
- Jos edellä mainitut keinot eivät riitä, apteekeista on saatavilla kliinisiä täydennysravintovalmisteita, joita voidaan nauttia esimerkiksi välipaloina (juomat ja vanukkaat) tai lisätä ruokiin (jauheet). Ravitsemusterapeutti auttaa valitsemaan sopivimman valmisteen ja suunnittelee annostelun sekä ohjaa tuotteiden käytössä.
|